Anne-Maija Aallon vuonna 2021 syksyllä julkaistu kirja Mistä valo pääsee sisään (Otava) jatkaa tarinaa siitä, millaista on elää dystooppisessa Japanissa, joka on osittain veden peitossa. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa Korennossa (2020) tuodaan esiin järkyttävä maailma, joka samalla kuulostaa hyvin vieraalta, mutta samalla siitä voi löytää myös yhteyksiä nykyhetkeen. “Entis-Japanin” asukkaat ovat jaettu ulko-, puoli- ja kokokansalaisiin. Kokokansalaiset ovat asianajajia, lääkäreitä, hallitsijoita ja kenraaleja, kun taas ulkokansalaisia ei nähdä edes ihmisinä. Kirjassa seurataan päähenkilö Satomin alkavaa taistelua tätä sortavaa yhteiskuntaa vastaan. Mistä valo pääsee sisään sijoittuu Korennon lailla Japaniin, mutta jatkaa tarinaa useamman ihmisen näkökulmasta. Päähenkilönä ei niinkään ole enää huonosta ulkokansalaisen asemasta peräisin oleva Satomi, vaan ihmistutkimuslaitoksen johtajan poika Aleksei, ja vastarintaliikkeseen kuuluva ja monia kysymyksiä Alekseissa herättävä Marija.
Aleksein koko elämä oli suunniteltu etukäteen. Hänen tuli valmistua lääkäriksi ja jatkaa isänsä jalanjäljissä ihmistutkimuslaitoksen johtajana. Hänen tuli mennä naimisiin kokokansalaisen naisen kanssa ja saada lapsia. Mitään hän ei kyseenalaistanut. Ihmisiä kuoli vuosittain nälkään ja tuhansia tauteihin, mutta asialle ei tehty mitään. Jos näki säröjä hallitsijoiden toiminnassa ja moraalissa, oli oltava hiljaa. Mikäli ilmaisi kritiikkinsä ääneen voisi olla varma siitä, että kuolemantuomio tai vähintään vankeus odottaisi nurkan takana. Aleksei ei ennen Moskovaan menoaan ollut ymmärtänyt sitä, kuinka julmassa ja mädässä maailmassa hän todellisuudessa oikein eli. Kun hän ajattelemattomuuttaan tuli tappaneeksi ihmisen, asia iski häneen. Hänelle ei tullut toisen ihmisen hengen riistämisestä minkäänlaisia seuraamuksia, sillä hänhän oli täydellinen kokokansalaisen, jota ei voitu mistään rankaista. Aleksei tutustuu tästä seurauksena vastarintaliikkeeseen, joka haluaa tehdä lopun tälle epäinhimmilliselle toiminnalle. Mitä jäljelle jää, kun ei maailmasta tunnu enää löytyvän mitään hyvää?
Mistä valo pääsee sisään on suunnattu nuorille, mutta se ei ole mitään kevyttä lukemista. Se käsittelee yhteiskunnallisia ongelmia, joita voi löytää nykymaailmastammekin helposti. Vaikka teoksessa käsitellään tosissaan vakavia aiheita, ei se ole kuitenkaan pelkästään sitä. Se tuo esiin tarinoita ihmisyydestä, uhrautumisesta ja siitä, kuinka valheessa eläminen voi olla jopa kamalampi loppu kuin kuolema. Vakavista aiheista huolimatta kirja ei ollut masentava. Se loi tunteen toivosta. Kokonaisuudessaan teos oli kaunis ja yksityiskohtia täynnä. Välillä tuntui siltä, kun olisin itse ollut kirjan tapahtumissa mukana. Tapahtumapaikat kuvailtiin kyllä tarkasti, mutta vielä enemmän ihastusta herätti se, kuinka hyvin henkilöiden tunteita missäkin kohdissa selitettiin. Ei voinutkaan muuta kuin vain uppoutua tarinaan, jonka lukematta jättäminen olisi ollut valtava sääli.
“Tarinani lopetus ei ole onnellinen, mutta ei aivan onnetonkaan. Kaiken jälkeen on hyvä tietää, että minä kykenen vielä hyvään. Kykenen rakastamaan toista enemmän kuin itseäni.”
Teos on lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja 2021.