Kirja-arviot
15.1.2026
|
Enni Rantanen, 13 v

Poikajoukko haaksirikkoutuneena autiosaarella 

pimeä viidakko, poika

William Golding: Kärpästen herra (kuv. Aimee De Jongh, suom. Jouko Ruokosenmäki, Like 2025)

Alkuperäinen William Goldingin klassikkoteos julkaistiin vuonna 1954. Vuonna 2025 julkaistiin Aimée de Jonghin kuvittama ja sovittama sarjakuvaversio. Pidän itse kirjan kuvituksesta, koska kirjan kuvat ovat siististi tehty ja niiden myötä juonta ymmärsi hyvin. Eniten tykkään teoksessa juuri sen helppolukuisuudesta. Vähän tekstiä, paljon kuvia ja kiinnostava juoni. Kirjan tarina sisältää paljon opetuksia. Lukiessa tulee mietittyä, mitä sen henkilöt voisivat tehdä toisin, jotta kaikki järjestyisi. 

Kirjassa päähenkilöitä on kolme: Ralph, Possu ja Jack. Sivuhenkilöitä ovat muut koulupojat eli: Roger, Simon, Maurice sekä kaksoset Eric ja Sam. Jackin ja Ralphin persoonallisuuksia esitellään tarinassa eniten. Jack on määräilevä, itsekäs ja äkkipikainen. Ralph on taas Jackin vastakohta eli rauhallinen ja mukava kaikille. Kirjan alussa Ralph löytää torvisimpukan, puhaltavaa siihen ja kutsuu muut pojat luokseen. Pojilla on aluksi hauskaa, mutta tarina saa käänteen, kun he alkavat epäillä, että saarella lymyilee tuntematon peto. 

Kirjan juoni on jännittävä, mielenkiintoinen, ja siinä tapahtuu paljon käänteitä. Kirjassa on 349 sivua luettavana jännittävää tarinaa koulupojista ja heidän muuttumisesta vähitellen villi-ihmisiksi. Kärpästen herran sarjakuvaversio on upean kuvituksen takia nopealukuinen. 

Kirjassa on kaksitoista lukua ja kaikissa luvuissa tapahtuu jotakin jännää, uutta tai käänteentekevää. Viimeinen luku on mielestäni paras, koska siinä tapahtuu eniten. Viimeinen luku saattaakin olla joillekin lukijoille jopa hieman pelottava! Suosittelen kirjaa noin 6.-8.-luokkalaisille, jotka tykkäävät jännityksestä, yllätyksistä ja käänteistä. En ollut ennen lukenut sarjakuvaromaania, mutta pidin tästä teoksesta paljon. 

← Takaisin
seuraa meitä