Kirja-arviot
8.4.2025
|
Eva Manea, 14 v

Rakkautta, säätöä ja muita tunteita

kansikuva

Daniela Hakulinen ja Ilona Ahti: Tytöt Tytöt Tytöt (Tammi 2025).

Kirja on kirjoitettu elokuvan pohjalta, joka on esiintynyt valkokankailla vuodesta 2022 lähtien. Elokuva on voittanut neljä Jussi-palkintoa sekä Sylvi-palkinnon. Elokuvan muodossa teos on ollut valtavassa suosiossa, ja siitä tehty kirjaversio on myös hyvää ajanvietettä.

Kirjassa pääsee tutustumaan kolmeen tyttöön: Emmaan, Mimmiin ja Rönkköön. Jokainen heistä kamppailee haastavan ajanjakson kanssa, joka tuo mukanaan kaiken sävyisiä pulmia, kuten omaan liikuntalajiin liittyvää sitoutumista, muiden hyväksynnän toivetta, perhe- ja parisuhdeongelmia, sekä erityisesti hankaluuksia erilaisuuden tunteen kanssa. Kirjassa kuvaillaan, miten jokainen tytöistä suhtautuu haasteisiin omalla tavallaan, ja taistelevat vaikeimpienkin esteiden läpi.

Mimmi ja Rönkkö ovat parhaita kavereita, mutta ei kestä kauaa ennen kuin Emma liittyy kuvioihin mukaan Mimmin tyttöystävänä. Sillä välin, kun Emman ja Mimmin välille syntyy tiivis yhteys, Rönkkö vain haaveilee samanlaisesta suhteesta jonkun kanssa. Hän ajattelee, että tarvitsee vain jonkun itseensä kiinni, niin kaikki olisi  taas hyvin, mutta totuus näyttäytyy olevan erilainen, kun Emman ja Mimmin parisuhde saa kovia takaiskuja, ja Rönkkö selvittää itsestään uusia asioita.

“Ei ole niin helppoa pyytää sitä, mitä haluaa. Varsinkaan jos ei tiedä, mitä haluaa”

Tapahtumia kerrotaan kolmen tytön näkökulmasta, jolloin saa lukea heidän mielensä tuotoksia. Tästä tykkäsin erityisen paljon. Kirja on kirjoitettu yksiselitteisesti ja helppolukuisesti. Ei kierrellä tai kaarrella mutkikkaita sanoja käyttäen, vaan käytetään nuorten slangia, jota on mukava lukea. Iso plussa tulee siitä, että teos on hyvin tapahtumarikas ja se pitää lukijan otteessan aivan kirjan loppuun asti.

“Mun sisällä on edelleen tyhjä ja ontto olo siinä, missä äsken oli vielä sydän.”

Itse vietin kirjan parissa noin päivän verran ja nautin siitä, vaikka en sanoisi sen jäävän lähelle sydäntäni. Kirja oli aika standardi, mutta silti lukemisen arvoinen. Olisin halunnut lisää kerrontaa siitä, miten teini-ikäiset omaksuvat välillään olevat erilaisuutensa, varsinkin, kun kirjailijoilla on siihen tarvittavat työkalut ja taidot. Olisi kiva lukea sellaisista asioista tavalla, jolloin nuorempikin lukija ymmärtäisi.

“Me katotaan toisiamme, molempia naurattaa. Ehkä se on jännitystä tai sitten vaan sitä, että me ollaan tässä. Yhdessä”

Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä valinta niille, jotka etsivät helposti lähestyttävää ja viihdyttävää lukemista, mutta myös syvällisempää pohdintaa nuorten tyttöjen kohtaamista haasteista. Kirja ei ole tunnelmaltaan raskas, mutta se onnistuu käsittelemään tärkeitä teemoja tavalla, jotka ymmärtävät nuoret ja vanhemmatkin.

← Takaisin
seuraa meitä