Robottien vallassa
Lee Bacon: Viimeinen ihminen (Suom. Kati Valli, WSOY 2019).
Lee Baconin kirjassa Viimeinen ihminen, Robotit ovat valloittaneet maailman ja kadottaneet ihmiset maapallolta. Jokaisella robotilla on oma tehtävänsä ja tarkoituksensa. Kirjassa seikkaileva päähenkilö on robotti nimeltä XR_935, jonka tehtävänä on aurinkopaneelien asennus ja tarkemmin muuntajarasioiden kiinnitys. XR työskentelee aurinkopaneelien parissa kahden muun robotin kanssa; toinen heistä on suuri Ceeron_902 ja toinen pieni kumipyörillä kulkeva SkD_988.
Ihmisten kadotus
Ihmiset ovat kadotettu maapallolta ja maapalloa hallitsevat robotit. Robotit ovat rakentaneet uuden, paremman yhteiskunnan, jossa kaikki asiat ovat järjestyksessä ja toimivat moitteettomasti. Eräänä päivänä XR kuitenkin kohtaa jotain odottamatonta. Aurinkopuistossa työskennellessään hän törmää viimeiseen ihmiseen, 12-vuotiaaseen Emmaan. Emman tapaaminen tuntuu järjenvastaiselta, sillä kaikki ihmiset ovat hävitetty 30 vuotta sitten.
Emman löytämisen jälkeen XR työkavereineen aikoo auttaa Emmaa, sillä Emmalla on tuntematon päämäärä kaukana kartalla, jonka hän on saanut vanhemmiltaan. Tutustuessaan Emmaan robotit saavat tietää, että osa ihmisistä oli hakeutunut turvaan maanalaiseen bunkkeriin, mutta bunkkerissa oli levinnyt kulkutauti, joka oli tappanut kaikki muut paitsi Emman. Emman oli täytynyt tulla maanpinnalle ja lähteä kartalla merkittyyn paikkaan. XR työkavereineen yrittää parhaansa mukaan suojella Emmaa, sillä nykyisessä robottien hallitsemassa yhteiskunnassa Emma pääsisi hengestään, mikäli hänet havaittaisiin.
”Yksityiskohdat kevensivät lukemista”
Kirjan juoni toimii hyvin, ja se selkeni heti kirjan alussa. Kirjan juoni myös etenee hyvin, ja pysyy mielenkiintoisena. Kirjassa ei ole kovin pitkiä kappaleita, joten kirjaa on helppo lukea myös pienissä osissa. Kirjan kappaleet eivät ole jaettu perinteisesti numeroihin, vaan ovat binäärijärjestelmästä eli koostuvat ykkösistä ja nollista. Kirjassa oli myös muita hauskoja yksityiskohtia esimerkiksi emojeita, sillä SkD_988 kommunikoi vain pienen näyttönsä kautta emojeilla. Lisäksi kirjaan oli selitetty joitakin sanoja, joita robottien sanastokannoissa oli. Kirjan alussa on kuvat kaikista kolmesta robotista ja Emmasta, sekä robottiyhteiskunnan presidentistä. Kaikki nämä pienet yksityiskohdat saivat kirjasta mielenkiintoisen ja kevensivät lukemista. Tykkäsin itse kirjasta, juuri näiden pienten yksityiskohtien vuoksi.
Kirja on suunnattu lapsille, joten kirja on melko keveää luettavaa. Kirjassa on silti tärkeitä nykypäivän teemoja, joista tärkein on tekniikan kehitys. Kirjan miljöö kuvaa maailmaa, jossa robotit ovat syrjäyttäneet ihmiset, ja ovat kehittyneet ihmisiäkin älykkäimmiksi. Mielestäni kirjassa tuodaan hyvin esiin se, millaisia “vikoja” tuntevalla ja elävällä ihmisellä on, mutta toisaalta miten nuo viat ovat rikkaus ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Kirjassa tuodaan esiin etenkin ihmisten inhimillisyys, tunteet ja ihmisen fysiologiset tarpeet, kuten ravinto. Robotit eivät ole inhimillisiä, vaan toimivat niin kuin ne on ohjelmoitu. Täten robotit eivät tee ratkaisuja tunteiden pohjalta, vaan laskelmoivan ja analysoivan tiedon. Robottien ei tarvitse myöskään syödä tai juoda, vaan ladata akku täyteen. Kirja avaa silmiä, ja laittaa pohtimaan myös vanhemman lukijan tulevaisuutta ja tulevaisuuden teknologiaa. Voisiko tämä tarina tulevaisuudessa olla faktaa eikä fiktiota?