Sankarit saapuvat!

Kohei Horikoshi: My Hero Academia Vol. 1, Izuku Midoriya: Origin (Suom. Antti Valkama), Sangatsu Manga 2019

Izuku Midoriya, poika jonka suurin haave on olla supersankari, on kuitenkin syntynyt voimattomana maailmaan, jossa supervoimista on tullut uusi normi. Nykyään jopa kahdeksalla ihmisestä kymmenestä on jokin voima eli ”oikku”. Oikkuja on kaikenlaisia, joku on näkymätön, toinen supernopea ja kolmannen sisällä elää varjomainen hirviö. Oikuttomuudestaan huolimatta Midoriya ei luovu toivostaan vaan yhä pyrkii sankariksi, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun hän kohtaa sankareista suurimman, oman idolinsa, All Mightin, jolta perii tämän oikun.

Kohei Horikoshin kuvittama ja käsikirjoittama manga My Hero Academia on julkaisunsa jälkeen noussut kansainväliseksi megahitiksi, eikä sitä ole yhtään vaikea uskoa mangaa itse lukiessa. Lähes kaikki mangassa, kerronnasta kuvitukseen, toimii todella hyvin.

Midoriyan Origin-tarina, joka tässä osassa esitellään, on perinteinen altavastaajan tarina, mutta se tuntuu silti tuoreelta toteutustapansa takia. Midoriya ei vastoinkäymisistään huolimatta koskaan vaivu epätoivoon, vaan pitää aina kiinni haaveistaan. Hänelle ei vain ojenneta voimia valmiina, vaan näemme hänen kehityskulkunsa voimien saamiseen. Näemme koulukiusauksen ja äidin surun poikansa puolesta ja kaiken työn, jota hän sankariksi tullakseen tekee. Hän itse ansaitsee voimansa kovalla työllään ja sankarillisuudellaan, ja juuri se tekee hänen tarinastaan niin vaikuttavan.

Horikoshin kuvitus on todella komean näköistä ja pääsee etenkin oikeuksiinsa hahmojen omalaatuisissa ulkomuodoissa. Kasvojen ja ilmeiden piirtämisessä Horikoshi on myös selkeästi mestari. Hero Academia on ottanut paljon vaikutteita amerikkalaisista supersankarisarjakuvista, ja niitä voi bongailla hahmojen ulkonäöistä ja sanonnoista.

Manga myös yllätti minut sillä kuinka hauska se oikeastaan on. Huumori sopii tarinaan todella hyvin, ja se on aseteltu aina juuri oikeaan kohtaan. Varsinkin vitsit, joissa ns. neljäs seinä rikotaan olivat parhaita. Mangassa on kuitenkin myös paljon koskettavaa ja surumielisempää sisältöä ja voisikin sanoa, että se onnistuneesti tasapainoilee hauskuuden ja raskauden rajaviivalla taipumatta koskaan liikaa kumpaankaan suuntaan.

Tässä osassa jää ainoastaan kaipaamaan syvällisempää tutustumista muihin hahmoihin, mutta onneksi heistä kerrotaan lisää myöhemmissä osissa.