Sortavat rakenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme

Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (Into, 2021) kertoo, miten tytöksi kasvetaan. Naiseksi kasvaminen ei ole helppoa, sillä matkaan kuuluu paljon vähätteleviä asenteita ja rajoitteita, jotka vaikuttavat elämään. Teoksessa käsitellään ahtaita asenteita ja arvoja, kehon kontrollia, ulkonäköpaineita ja pelkoa.

“Tämä kirja on tytöille. Kaikille tytöille sosiaaliseen sukupuoleen, seksuaalisuuteen, luokkaan, ihonväriin tai ulkopuolisiin olettamiin katsomatta. Kaikille meille, jotka jaamme nämä yhteiset kivut, Teos kertoo niistä tylyistä esteistä, joita tytöt ja yhteiskunnan silmissä tyttöinä pidetyt joutuvat kohtaamaan kasvaessaan aikuisiksi.”

Tytöksi kasvetaan – ei synnytä

Tanskasen sarjakuva-albumi alkaa naiseksi kasvaminen -osuudella, jossa käsitellään sitä, miten naiseksi opitaan. Naiseksihan ei vain synnytä, se vaatii oppimista. Teoksessa kuvataan heti alkuun, miten naisia pidetään lutkina, jos pukeutuu vaatteisiin, jotka korostavat esimerkiksi muotoja. Tällöin kehotetaan pukeutumaan “kunnolla”. Tyttölapsia kehotetaan uimarannalla pukemaan paita päälle, sillä joku saattaa innostua siitä, että lapsen rinnat näkyvät. Tyttöjen kehot seksualisoidaan näin jo pienestä pitäen. Teos osoittaa, että pukeutumiseen liittyy paljon “sääntöjä”: pikkuhousujen rajat eivät saa näkyä, nännit pitää peittää. Kehosta saa paljon kommentteja, etenkin silloin, kun se muuttuu murrosiän myötä. Mutta näitä kommentteja ei tule ottaa pahalla, sillä naisen keho on julkista riistaa, ja “rakkaudesta se hevonenkin potkii”.  Sarjakuva-kirja ilkkuu yhteiskuntamme epäkohdille; kun huomiota tulee esimerkiksi pojilta siitä, kuinka 11-vuotiaana on hyvät tissit, se kertoo heidän mielenkiinnostaan, ja siitä huomiosta tulisi vain nauttia.

Hiljalleen teoksen henkilöt pääsevät jyvälle siitä, millaisia tyttöjä yhteiskunta haluaa nähdä. Pitää olla laiha, pukeutua kehoa nuoleviin vaatteisiin, nauraa kovempaa, opetella suosittujen poikien lukujärjestykset ulkoa, ajatella vähemmän ja olla oikealla tavalla kaunis. Näiden sääntöjen kautta halutaan tulla huomatuksi, kokea olevansa jotain.

Meikki ei saa näyttää “luonnottomalta”

Kehon kontrolli -osuudessa puhutaan yhteiskunnan säännöistä, joiden kautta tyttö ja tytön keho yritetään laittaa ruotuun. Tanskanen tuo esille trendaavan kauneusihanteen, eli ihanteen “luonnollisesta” kauneudesta. Tämä on kuitenkin usein harhaa, sillä “luonnollisen” ja “luonnottoman” lookin takana voi olla yhtä paljon työtä. “Luonnotonta” ulkonäköä on paheksuttu jo keskiajalta lähtien. Meikkaaminen rinnastettiin noituuteen, prostituutioon ja miesten harhaanjohtamiseen.

Tanskasen teos nostaa (hienosti) esiin, että yhteiskunnassamme on inhottavia oletuksia siitä, että mikäli nainen pukeutuu tietyllä tavalla, hän “ylikorostaa omaa feminiinisyyttään”. Taustalla ajatellaan olevan joku trauma – eikä oma halu ilmaista itseään. “Lutkamaisen” ulkonäön ajatellaan johtuvan surullisesta pakkomielteestä miellyttää miehen silmää. Kehon kontrolliin vaikuttaa myös kapitalistinen ihmiskuva, joka löytää aina jotain korjattavaa kehoistamme. Jatkuvasti markkinoidaan välttämättömiä tuotteita, kuten laihdutustuotteita, hoikentavia alusvaatteita ja ihonhoitotuotteita, jotka ennaltaehkäisevät ryppyjä.

Suomi on Euroopan unionin toiseksi turvattomin ja väkivaltaisin maa naisille

Teoksessa käsitellään myös pelkoa omana osuutena. Miksi tyttöjä pelottaa kävellä ulkona yksin, kun on pimeää? Miksi äiti on kieltänyt kävelemästä yksin kotiin? Suomi on Euroopan unionin toiseksi turvattomin ja väkivaltaisin maa naisille (Eu-tutkimus, 2014). Valitettavan moni (Euroopan unionissa joka kolmas yli 15-vuotias) on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Monesti naisia itseään syytetään kaltoinkohtelusta, perusteina ovat usein naisen käyttämät vaatteet tai kehonkieli. Ulkonäön ei koskaan tulisi olla peruste sille, että jonkun tekemät seksuaaliset vääryydet olisivat vähemmän tuomittuja. Monet naiset elävät pelon kanssa, sillä koskaan ei voi tietää kuka seuraa kotiin, koskee luvatta rintoja tai huutaa kadulla huoraksi.

Patriarkaatti vaikuttaa myös naisten välisiin suhteisiin. Esimerkiksi työelämässä naiset näkevät toisensa kilpailijoina. Naiset vähättelevät toisten naisten ulkonäköä, sillä kokevat toisen naisen ulkonäön uhkana omalle menestykselleen niin työelämässä kuin parisuhdemarkkinoilla.

Tympeät tytöt ei etsi syyllistä, vaan osoittaa, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme. Teos käsittelee loistavasti arvomaailmojen muodostumista ja niiden vaikutusta naisten elämään. Suosittelen teosta lämpimästi kaikille, jotta voisi olla hetken itsekriittinen ja pohtia omaa toimintaansa. On tärkeää, että tunnistamme sortavat rakenteet myös itsessämme.

Kritiikin teon on mahdollistanut SARVin myöntämä Kopiosto-apuraha.