Tytöille, joiden ei pitäisi olla yksin

kansikuva, nainen

Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY, 2022) on koskettava omakohtainen kertomus maahanmuuttajataustaisten tyttöjen arjesta Suomessa. Monella tapaa kirja nostaa silmien eteen asiat, joista kukaan ei uskalla puhua ääneen.

Tarina on Ahmedin oma, ja keskittyy erityisesti hänen elämäänsä varhaisteini-iästä nuoreen aikuisuuteen saakka. Hänen lapsuudessaan poliittinen islam on asettanut rajat sille, millaisia tyttöjen kuuluu olla, ja kuinka heidän kuuluu käyttäytyä. Nuoren Ahmedin identiteetin kehitys alkaa Spice Girls -yhtyeen Melanie Brownin vapaan tyylin ja olemuksen ihailusta, ja kehittyy salaa yhteisöltä. Saadakseen toteuttaa itseään, Ahmedin on monella tapaa noustava hänelle opetettujen sääntöjen yläpuolelle: Hän karkaa kotoa, tekee taidetta ja ottaa puheeksi vaiettuja asioita. Samalla hän joutuu ottamaan riskin, ettei häntä enää hyväksyttäisi lähipiirissään.

Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat vahvasti kirjan keskiössä, sillä vuoden 2022 vaikuttajaksi valittu Ahmed kertoo maahanmuuttajatyttöihin kohdistuvista rajoituksista ja häpeän käsityksestä. Tyttöjen kunnia nähdään perheen ja yhteisön kunniana. Kyyneliä on vaikea pitää poissa, kun kirjan edetessä tulee tilanteita, joissa nuoret eivät pysty jakamaan omia kasvamiseen ja identiteettiin liittyviä huoliaan edes äitiensä kanssa. Sukulaisten tai opettajien lapsiin kohdistamaa väkivaltaa taas pidetään huolenpitona tai jopa rakkautena, ja kukaan ei puutu pois lähetettävien lasten silpomiseen. Ei edes suomalainen yhteiskunta, jossa lapsiin kohdistuva väkivalta on laissa rangaistava teko.

”Valkoinen feminismi” onkin ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtaväestön ulkopuolelle kuuluvien naisten vaikeudet tuntuvat jäävän taka-alalle, vaikka tuntuu, että niistä on joillain tasolla tietoisia. Esimerkiksi pukeutumisen tai harrastuksien osalta feministit kuuluttavat kaikkien mahdollisuutta valita, vaikkei se edelleenkään mene kaikille niin. Yhteisöstä ulos jääminen nouseekin kirjassa esiin moneen otteeseen. Tytöt haluavat olla jotain, mutta joutuvat olemaan sitä salaa. Muuten riskinä voi olla lähetys Suomesta pois.

Monet tytöt ja naiset jäävät yhä näkymättömiksi muun arjen taustalle. Ahmed ja Hirvonen antavat kirjallaan ikkunan yhteiskunnan todellisille tapahtumille. Jotta voimme saada feminismin palvelemaan myös valtaväestön ulkopuolisia tyttöjä, täytyy ensin uskoa, kuulla ja uskaltaa toimia heidän tarinoidensa pohjalta. Tämä kirja toimii avunhuutona niiden puolesta, jotka eivät pysty itse apua pyytämään.

← Takaisin