Ukrainan sodan juuret

Mariam Naiemin, Julija Vusin ja Ivan Kypibidan sarjakuvaromaani Pitkän sodan lyhyt historia (suom. Eero Balk, Tammi, 2025) käsittelee Ukrainan sotaa ja valottaa Venäjän ja Ukrainan välistä historiaa pidemmältä ajalta. Teos osoittaa, kuinka yksittäinen konflikti ei koskaan synny tyhjästä, vaan siihen liittyy aina suurempi historiallinen konteksti. Teos yhdistää historian kuvauksen yhden ihmisen kokemukseen Ukrainan sodasta, ja näyttää, miten menneisyyden paino elää nykyhetkessä. Teos on yhtä aikaa todella ajankohtainen kertomus Ukrainan sodasta, mutta samaan aikaan yleistajuinen kuvaus Ukrainan historian vaiheista.

Teos alkaa nykyhetkestä: ukrainalainen tyttö, Vika, herää keskellä yötä puhelimensa varoitukseen ilmahyökkäyksestä. Hän siirtyy ensin eteiseen patjalle ja myöhemmin pommisuojaan. Vika selaa Instagramia, jossa hän törmää postaukseen, jossa käsitellään kansanmurhan käsitettä: mitä se käytännössä tarkoittaa.Tästä kirja siirtyy käsittelemään Ukrainan vuosien 1932-1933 nälänhätää ja sen tunnustamista kansanmurhana. Tämän jälkeen sarjakuva kuljettaa lukijan läpi Ukrainan alueen historian aina keskiajalta nykypäivään asti. Kirja kuvaa jatkuvia ja moninaisia konflikteja Ukrainan ja Venäjän välillä. Samaan aikaan kirja käy nykyhetkessä ja seuraa Ukrainan sotaa päähenkilön Vikan näkökulmasta.

Mielestäni teoksessa kuvataan kiinnostavalla tavalla sotaa nimenomaan nykyajan näkökulmasta. Varoitukset ilmahyökkäyksistä tulevat puhelimiin, ja somessa pohditaan, mitä kansanmurha käsitteenä tarkoittaa. Sota on tavattoman lähellä jokaisen ihmisen elämää, ja sodan kauhut näkyvät myös sota-alueen ulkopuolelle. Sota ei ole samalla tavalla etäinen, uutisista luettava asia kuin ennen, vaan paljon lähempänä ihmistä. Päähenkilön näkökulmasta sota on kauhea ja traaginen, mutta lopulta hyvin arkinen osa elämää.

Kirjan väite on, että vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota, jota edelsi vuoden 2014 Krimin valtaus, alkoi todellisuudessa jo paljon aikaisemmin. Kirja valottaa laajempaa historiallista kontekstia, joka Ukrainan sodan taustalla on. Uskonkin, että kirja on tärkeää luettavaa ihan jokaiselle. Suomalainen historiankirjoitus on painottunut pitkälti länsimaiseen historiaan, ja Ukrainan historia on jäänyt siinä vahvasti taka-alalle. Sen ymmärtäminen on etenkin tässä ajassa ehdottoman arvokasta.

Sarjakuvan ja kaunokirjallisuuden keinoin kirja myös kertoo historiallisia faktoja varsin kevyellä ja omaksuttavalla tavalla. Kuvat havainnollistavat tapahtumia, ja tekstiä on vähän, mutta se on informatiivista. Raskaista aiheistaan huolimatta teos on varsin kevyt ja helppo lukukokemus. Kirja on hyvä, helppolukuinen ja yleistajuinen johdatus Ukrainan historiaan.

Parhaimmillaan Pitkän sodan lyhyestä historiasta tulee mieleen Art Spiegelmanin Maus, joka kuvaa juutalaisten asemaa toisen maailmansodan aikaisessa Euroopassa yhdistämällä yksittäisten ihmisten elämät laajempaan historian ja yhteiskunnan kuvaukseen. Pitkän sodan lyhyt historia ei kerro ainoastaan historian suurista käännekohdista, vaan pysäyttää lukijan näkemään, miten sodat ja kriisit käytännössä vaikuttavat ihmisten elämiin ja mitä historian paino merkitsee ihmisille nykyajassa. Kriisejä käsitellään paljolti yksilön näkökulmasta, mikä alleviivaa vaikkapa sodan kauheutta vaikuttavalla tavalla.

Pitkän sodan lyhyt historia on kaunis ja tärkeä romaani, joka muistuttaa, ettei Ukrainan tilannetta voi ymmärtää historiasta erillisenä ilmiönä. Teos yhdistää onnistuneella tavalla proosan ja sarjakuvan keinot tietokirjallisiin osioihin. Lukukokemuksena Pitkän sodan lyhyt historia on koskettava, mutta informatiivinen sukellus Ukrainan historian vaiheisiin ja niiden heijastumiseen nykyajassa.

Jutun on mahdollistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto.