Vahva romantasiagenren edustaja
S.K. Rostedt: Mustan tulen laulu (Otava 2025)
Päähenkilö Moorna on paennut työtään hovin seuralaisena. Elämä on nykyään vapaampaa, mutta Moornaa piinaa muun muassa vastaherännyt taikuus. Moornan ja hänen matkakumppaninsa Caidaksen välillä on halua olla yhdessä, mutta molemmat tietävät, ettei se käy. Aikaa ei ole, sillä tärkeä demoni on kadoksissa, ja se pitäisi löytää.
Kirjan juoni etenee tasaisesti. Päähenkilö Moorna tuntuu kuitenkin olevan aivan eri henkilö kuin edellisessä kirjassa. Tässä jatko-osassa Moorna tuntuu uivan itsesäälissä ja vihassa. Sitä on hieman turhauttavaa lukea, mutta toisaalta hänen käytöksensä on ymmärrettävää, sillä hän on kokenut kovia. Kirjassa kiinnostavaa on uusi ympäristö, josta juonen varrella paljastuvat yksityiskohdat herättävät mielenkiinnon.
Kirjan kieli on melko pelkistettyä ja suoraa, mikä tekee lukemisesta helppoa ja miellyttävää. Tarinan hahmot ovat mielestäni hyvin kirjoitettuja. He ovat helposti lähestyttäviä ja heidän persoonistaan saa hyvin kiinni. Kirjassa on paljon seksuaalista kuvailua ja erityisesti Moornaa kuvailtaessa huomio kiinnittyy melko paljon tämän kehoon ja rintoihin, mikä voi tuntua joillekin häiritsevältä. Kirja onkin suunnattu aikuisemmille lukijoille, eikä sisältönsä vuoksi sovi nuoremmille.
Teos on todella vahva romantasiagenren edustaja. Fantasia on tässä jatko-osassa vahvempaa kuin edeltäjässään, sillä tämä kirja sijoittuu demonimaailmaan. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät romantasiasta eli romantiikan ja fantasian yhdistelmästä. Mustan tulen laulussa on hyvää maailmanrakentamista, mutta jäin kaipaamaan enemmän tapahtumaa. Siksi pidin enemmän sarjan ensimmäisestä osasta, Kahden veren tyttärestä. Tällainen on kuitenkin tyypillistä trilogioiden toisille osille. Kokemukseni mukaan ne tuppaavat olevan usein kirjoja, jotka ikään kuin yhdistävät ensimmäisen ja kolmannen kirjan ennen viimeisen osan loppuhuipennusta. Trilogian päätösosa Synkän virran syli julkaistaan lokakuussa!
Lue myös muut S.K. Rostedtia käsittelevät jutut Lukufiiliksestä!
Pääkirjoitus: Suutelisitko suippokorvaa?
Saara Rostedt: “Lukeminen on elintärkeää, jos haluaa ymmärtää itseään ja maailmaa”