Kirja-arviot
30.7.2026
|
Eva Manea, 15 v

Valosieluisia ja demoneita

nuorehkon henkilön kaula, jossa roikkuu koru

Elina Vahvaselkä: Kolmesti viety sielu (Tammi 2026)

Elina Vahvaselän Kolmesti viety sielu sijoittuu tulevaisuuden Suomeen vuoteen 2075, jossa yhteiskunta on jakautunut kolmeen eri luokkaan: valosieluisiin, toisluokkaisiin ja demoneihin. Ylimpänä ovat kristilliset valosieluiset, joilla on tavallisen kansalaisen oikeudet ja paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toisluokkaisiin viitataan kirjassa muu-uskoisina, ja heidän elintasonsa on huomattavasti huonompi kuin valosieluisilla. Kaikista alimpana ovat pelätyt demonit jotka elävät omilla köyhillä slummialueillaan kaupunkien ulkopuolella. Heillä on myös kyky varastaa ihmisen sielu, mikä saa ihmiset vihaamaan heitä. 

Teos on dystopiakirjallisuutta ja yhdistää säe- ja proosakerrontaa. Urbaania fantasiaa edustava kirja käsittelee pääasiassa epäoikeudenmukaisuutta, mutta mukana on myös nuorten tavallisia ongelmia, kuten kaverisuhteita, perheongelmia, voimakkaita tunteita ja rakkautta. Näin radikaalisti jakautunut yhteiskunta tuo kuitenkin väistämättä esiin monia ongelmia, kuten diskriminointia ja pelkoa. Nykyaikaisten ongelmien yhdistäminen tulevaisuuden yhteiskuntaan ja fantasiaelementteihin tuo teokseen kiehtovan sävyn. Juonen ja miljöön yksityiskohtia olisi voinut tarkentaa vielä enemmän, sillä nyt erityisesti kuvailu ja taustatiedot uudesta yhteiskunnasta jäivät vähän pintapuoliseksi. Tästä huolimatta juoni etenee nopeasti ja siinä on helppo pysyä mukana. 

Tarinaa kerrotaan kahden hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevan nuoren näkökulmasta. Valosieluisen Samin ja orvoksi jääneen demonin Ellan elämät kohtaavat useita kertoja, mikä näyttää hyvin luokkien väliset erot ja saa Samin näkemään yhteiskunnan epäkohdat uudella tavalla. Ellan ajatukset kerrotaan säemuodossa ja Samin proosana, mikä luo heidän näkökulmilleen enemmän kontrastia. Pidin erityisesti siitä, miten Ellan runollisesta kuvailusta pystyi lukemaan paljon rivien välistä. Se tekee Ellasta salaperäisemmän hahmon ja luo lukijan ja Ellan välille voimakkaamman suhteen. Myös eri luokkiin kuuluvien nuorten salainen ystävyys luo jännitystä. 

Eri maiden suhtautumistavat demoneihin poikkeavat toisistaan. Joissain paikoissa heidän ajatellaan edustavan yhteiskunnan muutoksia, kun taas joissain heidän olemassaolonsa on täysin kielletty. Suomessa demoneja pidetään julmina ja alempiarvoisina, vaikka heille annetaan mahdollisuus elää. Demonien huono kohtelu näkyy erityisesti Samin ja Ellan ensimmäisessä kohtaamisessa, jossa Ella pelastaa Samin auto-onnettomuudesta mutta joutuu siitä pahoinpidellyksi. Kohtaus avaa niin lukijan kuin Saminkin silmät sille, millainen yhteiskunta todella on ja kuinka paljon syrjiviä epäkohtia siitä löytyy. Sam alkaa pohtimaan erilaisia keinoja auttaa demoneja, ja osa niistä osoittautuu kohtalokkaiksi niin Samille kuin Ellallekin. 

Kirja tuo hyvin esille sen, kuinka paljon ihmisen syntyperä voi vaikuttaa hänen koko elämäänsä ja tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa nykypäivänäkin, ja miten siitä voisi mahdollisesti koitua suurempi ongelma tulevaisuudessa. Tämä on ajankohtainen ongelma monissa paikoissa maailmalla, ja minusta on hienoa, että sitä käsitellään myös nuortenkirjallisuudessa. Se saa nuoren lukijan ajattelemaan ja muodostamaan omia mielipiteitä eriarvoisuudesta ja siitä, miten asioita voisi muuttaa tai ehkäistä omalla toiminnallaan.  

Kirjan loppu osoittaa, kuinka rohkeus ja toivo ovat tärkeitä muutoksen aikaansaamiseksi, vaikka joidenkin täytyy uhrautua sen puolesta. Ratkaisu jää kuitenkin avoimeksi ja saa lukijan odottamaan innolla Samin ja Ellan seikkailujen jatkoa. 

← Takaisin
seuraa meitä