Vanhan tutun uusi ja koskettava luku
Suzanne Collins – Nälkäpeli: Elonkorjuun sarastus (suom. Helene Bützow; Einari Aaltonen, WSOY 2025)
Elonkorjuun sarastus on supersuositun Nälkäpeli-kirjasarjan uusin osa. Alkuperäinen Nälkäpeli-trilogia on julkaistu 2010-luvun alussa ja viime vuosina Collins on kirjoittanut siihen uusia osia, kertoen kirjojen tapahtumia edeltävistä ajoista. Nälkäpeli-kirjat kertovat Katniss Everdeenistä, joka joutuu osallistumaan Nälkäpeliin. Nälkäpelissä tribuutit 12 vyöhykkeeltä taistelevat kuolemaansa saakka. Elonkorjuun sarastus keskittyy Katnissin ja Peetan ohjaajan Haymitch Abernathyn omaan Nälkäpeliin, kun hän oli vain 17-vuotias. Kirjassa kuvataan Haymitchin Nälkäpelin tapahtumia, paljastetaan lukijalle asioita alkuperäisistä kirjoista, sekä rakennetaan alkuperäisten kirjojen juonelle ja tapahtumille pohjaa.
Elonkorjuun sarastuksen lukeminen sai minut tuntemaan samalta, kuin silloin, kun avasin Nälkäpeli-kirjan ensi kertaa 12-vuotiaana. Collinsin rakentama maailma ja juoni, sekä henkilöhahmot avautuivat yhtä mielenkiintoisina ja jännittävinä, mutta vanhempana kirjaa lukiessa antoivat myöskin erilaisen näkökulman tekstiin ja tapahtumiin. Vanhempana kirjaa lukiessa huomaa, kuinka oikeasti tapahtuvat asiat, kuten kapitalismi tai ihmisten eriarvoinen kohteleminen on ujutettu mukaan kirjan juoneen taitavasti. Kirjaa lukiessa ymmärsin, että siinä missä Collinsin kirjat ovat hauskoja ja mukaansatempaava dystopiaseikkailu rohkeasta tytöstä, ottavat ne omalla tavallaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, sekä osoittavat rohkeasti, mutta sopivan hienovaraisesti omankin yhteiskuntamme ongelmia.
Haymitchin tarina jättää lukijansa monessa kohdassa shokkiin. Alkuperäisissä Nälkäpeli-kirjoissa Haymitchin Nälkäpelistä paljastuneet asiat selviävätkin usein vain Capitolin luomaksi propagandaksi, ja kirja osoittaa todelliset tapahtumat, sekä pohjustaa Nälkäpeli-kirjoissa tapahtuvia asioita, kuten vallankumousta. Elonkorjuun sarastus jättää lukijansa sydämen palasiksi henkilöhahmojen tarinoiden vuoksi. Haymitchin ja tämän tyttöystävän Leonore Doven suhde jättää lukijaansa jäljen traagisuudellaan. Kirjassa päästään tutustumaan alkuperäisistä kirjoista tuttuihin hahmoihin kuten Beeteeseen, Effie Trinkettiin ja jopa Katnissin isään paremmin. Elonkorjuun sarastus rakentaa hahmojen välille verkkoa, joka selittää yli kymmenen vuotta sitten julkaistuja kirjoja täysin erilaisella tavalla ja antaa tapahtumille merkityksen. Useat hahmot, kuten Haymitch, saavat täysin erilaisen merkityksen. Teoksessa paljastuu Haymitchin syvempi merkitys sille, miksi kutsuu Katnissia ’kullanmuruksi’.
Suosittelen kirjaa ehdottomasti kaikille, jotka ovat lukeneet ja rakastavat Nälkäpeliä ja sen maailmaa. Jos et ole vielä tutustunut Nälkäpelin mielenkiintoiseen maailmaan, suosittelen kirjojen lukemisesta ehdottomasti. Elonkorjuun sarastus oli täydellinen tarina Haymitchista, ja lisä Nälkäpeli-kirjasarjaan. Kirjasta on tekeillä elokuva, jonka ilmestymistä odotan innolla. Suosittelen siis kaikkia lukemaan tämän kirjan, jota ei pysty lukemaan herkistymättä ja järkyttymättä. Collins on huikea kirjailija, joka pystyy kirjoittamaan tapahtumia täynnä olevan kirjan kuitenkin herkäksi ja mielenkiintoiseksi, joka jättää lukijaansa jäljen, ja saa innostumaan kirjan maailmasta vielä vuosienkin jälkeen.