
Karen M. McManus – Viittä vaille kuolema (suom. Inka Parpola, WSOY 2025)
Viittä vaille kuolema on nuorille suunnattu trilleri. Karen M. McManus tunnetaan etenkin kirjastaan Yksi meistä valehtelee, josta on tehty Netflix-sarjakin.
Kirja sijoittuu yhden päivän ajalle, ja sen päähenkilöinä toimivat entiset ystävykset Ivy, Cal ja Mateo. Tämä kolmikko oli erottamaton, kunnes suuri väärinkäsitys tuhosi ystävyyden. Ivy on täyden kympin oppilas koulussaan, mutta jotenkin koulun pelle Brian ‘Boney’ Mahoney onnistuu voittamaan tämän koulun vaaleissa, ja Ivyn täytyy luopua puheenjohtajuudestaan. Calilla taas on parisuhdeongelmia ja Mateolla ylipäätään rankkaa, koska hänen pitää huolehtia äidistään. Eräänä päivänä kolmikko päätyy jälleen yhteen, ja he lintsaavat yhdessä koulusta vältellen kaikki omia velvollisuuksiaan. Asiat eivät kuitenkaan pääty aivan odotetusti. Kolmikko lähtee Bostoniin, ja yllättäen he huomaavat siellä Boneyn. He seuraavat tätä erääseen taideateljeeseen, jonka jälkeen alkaa tapahtua. Kolmikko sotkeutuu murhaan ja pakenee poliisia, liikkuen ympäri Bostonia.
Huumeista puhutaan Viittä vaille kuolemassa nuortenkirjaksi aika paljon. Kirjan hahmot ovat ajautuneet eri reittien kautta myymään huumeita. He eivät sitä kevyin perustein tee, sillä osalla on ihan perustellut syyt. Ymmärrän kyllä huumeiden merkityksen tarinan kannalta, mutta ehkä vähemmälläkin olisi pärjännyt. Huumeiden myynnistä aiheutuu henkilöille ongelmia ja traagisia kohtaloita. Romanttista draamaa on juonessa mukana, mikäli sellaista kaipaa. Romanssi jää hieman sivujuoneksi, mutta se on täysin ymmärrettävää, sillä onhan kyseessä trilleri. Kaikki kirjan värikkäät juonenkäänteet tapahtuvat yhden päivän aikana, mutta myös aikahyppyjä hyödynnetään kerronnassa.
Trillerin osalta odotin vähän enemmän. Jäin kaipaamaan kirjasta jännitystä, sitä, kuinka ei malta laskea kirjaa käsistään vaan tekee mieli lukea yömyöhään. Näin ei minun kohdallani käynyt. Kirjassa on oikeastaan vain yksi kohta, joka oli oikeasti jännittävä. Hahmojen väliset suhteet ja vähitellen paljastuvat salaisuudet on kirjassa onnistuneesti kuvattu. Kirjassa on jonkin verran aikahyppyjä taaksepäin, joista saa lisätietoa henkilöhahmojen menneisyydestä. Lukujen perspektiivit vaihtelevat päähenkilöiden kesken, mistä pidin.
Viittä vaille kuolema on ihan kelpo trilleri, vaikka välillä tekstiä oli raskas lukea. Valonpilkahduksia juurikaan ollut, sillä koko ajan painettiin vain eteenpäin, koska henkilöhahmot olivat stressaantuneita. Etenkin Ivyn luvut olivat mielestäni tunnelmaltaan ankeita ja toisinaan raskassoutuisia. Hahmojen katumus on koko ajan mukana kirjassa, heti siitä lähtien, kun Ivy, Cal ja Mateo lähtevät Bostoniin. Se latistaa mielestäni tunnelmaa. Tarinan loppuhuipennus on ihan onnistunut, koska se on jännittävä ja ennalta-arvaamaton.
Kirja-arvion on mahdollistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto.