Äänikirja muuttaa kirjailijan työtä

Äänikirjoista on tullut lyhyessä ajassa suosittuja Suomessa. Yhä useampi kirjojen ystävä haluaa mieluiten kuunnella kirjat. Muutos vaikuttaa myös kirjailijoiden työhön ja kirjojen sisältöön.

– On hyvä haaste, miten kirjat saa äänikirjamuotoon. Kaikki kirjat eivät automaattisesti käänny äänikirjoiksi sellaisinaan, kertoo kirjailija Emmi-Liia Sjöholm.

Helsinkiläinen Sjöholm tunnetaan Virtahevot-kirjasta, jonka hän kirjoitti ensisijaisesti äänikirjaksi. Vuonna 2022 ilmestynyt kirja sisälsi kahden hengen dialogin ja toimi parhaiten kuunneltuna.

– Mietin Virtahevot -teosta alusta asti äänikirjaformaattiin. Se on ilmestynyt myös painettuna, mutta kirjassa on vain dialogia, se on vähän niin kuin käsikirjoitus, Sjöholm sanoo.

Vuonna 2020 ilmestyneen esikoisromaaninsa Paperilla toinen Sjöholm kirjoitti luettavaksi. Tekstin harkittu asettelu vaikutti lukukokemukseen.

– Kun tajusin, miten monet kuuntelevat kirjan, ajattelin, että siinähän on mennyt nyt ehkä paljon ajatuksiani ohi. Äänikirjassa ei voi leikitellä visuaalisuudella, miten sanat tanssivat riveillä ja miten niiden välissä on ilmaa, Sjöholm sanoo.

Kun Sjöholm mietti, mitä haluaisi seuraavaksi tehdä, häntä innosti kirjan kirjoittaminen ensisijaisesti äänikirjaksi. Hän kehitti tarinan miehestä ja naisesta, jotka tapaavat kesäyössä ja alkavat puhua elämästä, maailmasta, ihmissuhteista ja rakkaudesta.

– Halusin, että siinä on kaksi näyttelijää, jotka lukevat omat vuorosanansa niin, että se on pelkkää dialogia. Se tietysti muutti kerrontaa, koska kaiken piti tulla selväksi puheen tasolla, repliikeissä. Mietin, miten ympäristöä kuvataan, ja miten maailma välittyy kuulijalle, jos käytössä on vain hahmojen välinen keskustelu.

Virtahevoissa oli mukana myös artisti Arpan säveltämä Karuselli-kappale. Näyttelijät lukivat roolinsa eläytyen.

– Yleensä äänikirjoissa pyritään lukemaan aika rauhallisesti, tietyllä äänenpainolla tai -voimakkuudella. Virtahevoissa annoin näyttelijöille ohjeen, että haluan, että tämä kuulostaa siltä, kuin tämä olisi äänitetty salaa. Esimerkiksi, jos  kirjan henkilö mielestäsi kuiskaa jossain vaiheessa, sai kuiskata. Voi mutista, puhua eri äänenvoimakkuuksilla ja nauraa, Sjöholm kertoo.

Suosituimpia äänikirjagenrejä ovat dekkarit, romantiikka, elämäkerrat ja true crime. Vaikeammat teokset luetaan useimmiten edelleen teksteinä. Sjöholm ei kuitenkaan usko, että äänikirjat heikentävät taitoa nauttia haastavasta kirjallisuudesta. Hänestä suurin ero on siinä, toimiiko kirja visuaalisesti vai kuunneltuna.

– Äänikirjojen täytyy olla jollain tavalla sujuvia tai vetäviä.  Minäkertoja on helppo äänikirjassa. Valitaan näyttelijä, joka lukee tekstin, ja kuuntelijan on helppo kuvitella, että näyttelijä on minäkertoja itse.