Tieto jakoon yhteiseksi hyväksi
Ilmastonmuutosta käsittelevä Yhteen hiileen -tietoteos syntyi tarpeesta ymmärtää aikamme haasteita.
Kirjailija Marjo Heiskanen elelee puolisonsa ja koiransa kanssa melkein erämaassa mutta silti Helsingissä, hyvin rauhallisessa kolkassa pääkaupungin kaakkoiskulmassa.
“Ainokainen lapseni on jo aikuinen. Hän on paljasjalkainen helsinkiläinen niin kuin minäkin lapsena luulin pitkään olevani, kunnes opin vanhemmiltani, että itse asiassa olen käynyt syntymässä Lappeenrannassa. Konttaamaan opin Lauttasaaressa. Koululaisena asuin Rovaniemellä, mistä muutin heti kirjoitusten jälkeen Helsinkiin opiskelemaan pianonsoittoa, filosofiaa ja kaikenlaista muutakin. Sillä tielläni olen. Viihdyn kotinurkissani niin hyvin, että mökkimmekin puutarhapalstoineen on kaupungin rajojen sisällä aivan lähellä kotia.“
“Halu tietää ajoi minut opiskelemaan ilmastonmuutosasioita. Olin vuosien mittaan ehtinyt ärtyä siihen, että en oikein hahmottanut tämän aikamme suurimman kysymyksen ydintä. Se ahdisti. Tuntui rasittavalta, että uutisissa tuli tämän tästä vastaan yksityiskohtia ja käsitteitä, joita en oikein osannut liittää osaksi selkeää kokonaisuutta.“
Puuttui mittakaava ja kunnon perustukset, ja niitä kirjailija lähti hakemaan Helsingin Yliopiston Ilmasto.Nyt-kurssilta. Kun infoähky alkoi vähitellen helpottaa, hän tajusi, että kyllähän kirjailijan kannattaa kirjoittaa pureksimansa ja oppimansa.
“Ajattelin, etten varmasti ollut ainoa, jolle otteen saaminen koko kuvasta oli vaikeaa.“
Oli heti myös selvää, että tällä kerralla kaunokirjallisuus ei olisi oikea väline.
“Halusin kirjoittaa kirkasta, yleistajuista tietoproosaa ja nimenomaan nuorille, sillä on aivan sietämättömän kauheaa, että lapset ja nuoret joutuvat kokemaan minkäänlaista ahdistusta edellisten sukupolvien vaurastumisen sivutuotteiden takia.“
Lopullinen kimmoke oli, että Tammi ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus järjestivät vuonna 2017 Ihan totta! -tietokirjakilpailun, jossa haettiin uusia tietoteoksia lapsille ja nuorille. Kun ehdotus ilmastoteoksesta pärjäsi, piti sitten todella kirjoittaa ideasta valmis kirja.
Oman tekstin lisäksi Marjo halusi kirjaan asioita selventävän kuvituksen, jonka teki Jussi Kaakinen. Marjo päätti myös haastatella suomalaisia asiantuntijoita.
“Nyt kun kirja on ollut olemassa jonkin aikaa ja kohtaamisista on jo vähintään puoli vuotta, huomaan, että nuo juttutuokiot muuttuvat minulle koko ajan tärkeämmiksi. Se, miten monet loistavat ammattilaiset taklaavat ilmastonmuutosta eri kanteilta, on noussut minulle ehkä tärkeimmäksi toivoa tuottavaksi asiaksi koko tässä vyyhdessä. Se myös kannustaa aivan tavallisia ihmisiä, meitä ei-tutkijoita, etsimään keinoja vaikuttaa ja jättää hyviä hiilikädenjälkiä ympäristöömme. Luen uutisia entistä paremmin varustettuna.“
Marjo muistuttaa, että vaikka ilmastonmuutos on monimutkainen haaste, ympäri maailmaa tutkimustyötä tekee sankka joukko ammattilaisia. Hekään eivät vielä suinkaan tiedä kaikkea, mutta jatkavat ponnisteluja ja saavuttavat tuloksia.
“Se on minusta hienoa, sillä näin ihminen toimii: innostuu, tutkii, leikkii, selvittää, keksii ja jossakin vaiheessa myös ratkaisee.“
Entä mikä kirjan tekemisessä oli hauskinta?
“Vähitellen tehdessä alkaa tajuta asioita, jotka aiemmin ovat olleet hämäriä. Sehän on ihanaa. Oma hauskuutensa oli myös siinä, että tämä oli minulle uusi kirjoittamisen laji. En voinut nojata mihinkään, mitä olin aiemmin tehnyt. Pidän kirjoittamisessa seikkailemisesta, hortoilemisestakin.“
Hetken mietittyään Marjo huomaa, että vaikeimmat asiat olivat oikeastaan niitä samoja.
“Välillä tuntui, että tarkistamista pitää tehdä aivan loputtomasti.“
Nuorten näkemyksiä tietokirjasta
Kirjoitusvaiheessa Marjolle oli tärkeää saada palautetta myös lukija-asiantuntijoilta. He kertoivat näkemyksiään mielellään.
Saara Pynttäri, 13 v.
“Luin käsikirjoituksen ja tehtäväni oli lähinnä nuoren lukijan näkökulmasta miettiä mitkä kohdat kirjasta olivat vaikeita käsittää sekä kommentoida mitkä olivat mielestäni hyviä tai tylsiä.
Vaikka aihe onkin hankalan puoleinen, valmiista teoksesta eniten mieleeni jäi kirjan selkeys ja hienot kuvat. Käsikirjoituksessa kun ei ollut kuvia, vain pino tekstiliuskoja.
Maantiedontunneilla olemme tähän mennessä jutelleet kasvihuonekaasuista ja siinä yhteydessä vähän ilmastonmuutoksesta. Sitä olemme sivunneet oppikirjan sisällössä.
Tämä on ehdottomasti hyödyllinen kirja ja antaa kiinnostavaa sekä monipuolista tietoa ilmastonmuutoksesta niin nuorille kuin aikuisillekin.”
Oppilas, 13 v.
“Muistaakseni Marjo halusi, että luen ensimmäisen luvun ja kerron hänelle, onko se ymmärrettävää kieltä nuorille.
Olen lukenut valmiin teoksen noin puoleenväliin asti ja sieltä täältä. Olen tykännyt kirjasta paljon. Aihe on tärkeä ja siitä on ihana lukea uusia asioita, jotka pitävät paikkansa.
Koulussa biologian ja maantiedon tunneilla aiheesta puhutaan jonkin verran. Esim. miten se on vaikuttanut luontoon.
Teos on hyödyllinen mielestäni. Aihe on tärkeä ja jokaisen pitäisi oppia asiat, jotka kirjassa sanotaan. Marjon kirja toi minulle uusia näkökulmia aiheesta ja ideoita, miten voin itse vaikuttaa. Suosittelen kaikenikäisille ihmisille luettavaksi.”
Marjo Heiskanen: Yhteen hiileen. Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä?
Kuvitus: Jussi Kaakinen
176 sivua, Tammi, 2020
Marjo Heiskanen, kirjailija
Esikoisromaani Idiootin valinta, Siltala 2009.
Runokokoelma Äänes, Siltala 2010.
Elämäkerta Kollaan kenttäpapin tarina, Siltala 2012.
Romaani Mustat koskettimet, Siltala 2017.
Tietokirja Yhteen hiileen, Tammi 2020.