Kirjoittajakoulu
26.11.2024
|
Annukka Salama

Kirjailijan 10 vinkkiä vähemmistöhahmojen kirjoittamiseen

Annukka Salama

Kuva: Marjaana Malkamäki, WSOY

Kirjoittaessa on tärkeää keskittyä hahmojen itsensä sijaan myös jännitteisiin, joita hahmojen välille muodostuu. Yksi yleinen neuvo on luoda hahmoja, jotka ovat keskenään erilaisia. Tällöin jännitteet muodostuvat itsellään, ja tarinan kirjoittaminen vilistää hahmokaartin mukana ponnistelematta. Voit kokeilla kuvitella päähahmosi pimeään huoneeseen, jossa erilaiset sivuhahmot valaisevat hänestä esiin eri puolia.

Kun kirjoitat vähemmistöhahmoja, ole kuitenkin tarkkana, ettei vähemmistöihin kuuluminen ole ainoa eroavaisuus hahmojen välillä. Esimerkiksi vähemmistöjen kohtaamien ongelmien käyttäminen vain jännitteiden luomiseen voi heijastua jopa vähemmistöjen oikeaan elämään negatiivisesti. Tarinoilla on voima muuttaa maailmaa.

Kollegani Elina Rouhiainen on sanonut oivaltavasti, että me vaadimme fiktiivisiltä hahmoilta usein enemmän kuin todellisilta ihmisiltä. Lukijoina meillä on tapana olettaa, että vähemmistöön kuuluva hahmo edustaa automaattisesti koko ihmisryhmää. Tämän vuoksi on mahdollista saada tekstistä palautetta, kuten ”eivät kaikki autistit ole tuollaisia” tai ”minulla on aseksuaali ystävä, eikä hän koe noin.” Rouhiainen vinkkaa Instassaan, että tätä välttääksesi voit kokeilla kirjoittaa tarinaasi kaksi erillistä hahmoa, jotka kuuluvat samaan vähemmistöön ja tehdä heistä keskenään erilaisia. Toinen tapa on kirjoittaa vähemmistöhahmosi edustamaan vähintään kahta eri vähemmistöä. Niin oikeatkin ihmiset usein edustavat.

Muita vinkkejä vähemmistöhahmojen kirjoittamiseen:

  1. Mieti motiivejasi. Miksi haluat kirjoittaa tästä hahmosta? Kirjoita asioista, jotka ovat sinulle maailman tärkeimpiä.
  2. Kirjoittaminen on sisään-ulos-hengittämistä. Lue paljon. Ota selvää stereotyypeistä, joita vähemmistöstä on aiemmin kirjoitettu ja pyri purkamaan niitä vanhan toistamisen sijaan. Tarkastele omia ennakkoluulojasi. Myös tieteellistä tekstiä löytyy eri vähemmistökuvauksista ja niiden vahingollisuudesta sekä hyödyistä.
  3. Ei ole väärin kirjoittaa hahmoista, joiden vähemmistöön et itse kuulu, mutta on luonnollista, että kirjoittaminen saattaa tuntua siltä. Joskus saatat huomata taustatyötä tehdessäsi, että kuilu sinun ja hahmon välillä on liian suuri, etkä voikaan kirjoittaa aiheesta. Tämäkin on ok — hahmosi on ehtinyt jo opettaa sinua ja laajentaa maailmankuvaasi, josta kirjoittamisessa on loppupeleissä kyse.
  4. Mutta muista, että kaunokirjallisuuden luonteelle on ominaista, että me kirjoittajat astumme toisten ihmisten saappaisiin ja tekisimme aika tylsää proosaa, jos loisimme vain itsemme kaltaisia hahmogallerioita. Sinun ei tarvitse kertoa henkilökohtaisia asioitasi itsestäsi julkisesti perustellaksesi miksi saat kirjoittaa tietystä aiheesta, kunhan olet perustellut ne itsellesi.
  5. Jos kirjoitat vähemmistöön kuuluvan hahmon, suosittelen ettet jätä sitä epäselväksi tai lukijan tulkittavaksi. Selkeyden puute syö hahmosi tarinan voimaa. Lukijan on hankala samaistua hahmoosi, jos hän ei tiedä kenen kasvusta lukee.
  6. Mutta liika alleviivaaminenkin saattaa tuntua yhden aiheen ja valmiiden vastausten tuputtamiselta. Ei kannata tehdä vähemmistöön kuulumisesta hahmosi isointa ja näkyvintä asiaa, vaan hahmon luonne on hyvä rakentaa muulle pohjalle. Mitä hän harrastaa, mistä hän haaveilee, millaisten tavoitteiden eteen hän ponnistelee?
  7. Jos haluat tarinasi maailmaan monimuotoisuutta, älä tee sitä lisäämällä vähemmistöhahmoa kirjoitustyön lopuksi sivuosaan. Hahmo ei tuo tällöin juoneen lisäarvoa ja lukija huomaa sen. Tuo hahmot galleriaan kirjoitusprosessin alusta asti, jolloin he tuovat syvyyttä teemoihin ja tarinan maailmaan samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin hahmojen elämät.
  8. Älä oleta lukijan tuntevan hahmoasi vain koska mainitset vähemmistön, johon hahmo kuuluu.
  9. Jos julkaiset, luetuta valmis tekstisi vähintään yhdellä kyseiseen vähemmistöön kuuluvalla, esimerkiksi Sateenkaarikynän kokemuslukijapalvelu.
  10. Ole valmis ottamaan vastaan palautetta. Tämä koskee kaikkea kirjoittamista. Kun joku antaa palautetta kirjoituksestasi, kokeile seuraavaa: kuuntele ymmärtääksesi häntä, älä työtäsi. Lukukokemukset ja palautteet vaihtelevat lukijoittain, joten voit oppia paljon uutta, jos hiljenet kuuntelemaan.

Kirjoittamisen iloa!

Annukka Salama on tamperelainen nuortenkirjailija.

Tekstin on mahdollistanut Otavan kirjasäätiön apuraha.

← Takaisin
seuraa meitä