Vuoden 2017 lopussa ja 2018 alussa pureuduttiin rappiin, jonka suomenkielinen käännös voisi olla sivaltaminen, kuten Aura Nurmi pääkirjoituksessa kirjoittaa.
Räppärit Hätä-Miikka ja Päkä Gaselleista pohtivat syitä nuorten lukuinnon hiipumiseen: ”Nuoria ei voi pakottaa lukemaan, vaan pitää tehdä niin hyviä kirjoja, että ne haluaa lukea niitä omasta tahdostaan.”
Haastattelussa oli myös Nuori Aleksis-palkinnon voittanut, itsekin nuori esikoiskirjailija Hanna Kauppinen. Kauppisen teos Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut kertoo Milasta, joka etsii täydellistä kirjaa ja löytää kirjakaupan.
Herttoniemen yhteiskoulusta Arttu Kääriäinen ja Kaapo Hartikainen pohtivat, toimiiko Aleksi Delikourasin suosittu Nörtti-sarja paremmin kirjana kuin tv-sarjana.
Arviossa oli Miikka Niirasen ja Pekka Salmisen graffitimaalariporukasta kertova Sä maksat, Nadja Sumasen toinen nuortenromaani Terveisin Seepra , Karri Miettisen eli räppäri Palefacen teos Viides maamme -kirja, joka on kokoelma pamflettimaisia tekstejä sekä Jukka Behmin romaani Pehmolelutyttö, joka voitti WSOY:n Tuhat ja yksi tarinaa -kirjoituskilpailun.
Kuukauden tähtilukija, Ylen nuorisomedia Kioskin tuottaja Laura Haimila kertoo lukemisen olevan perusedellytys mediassa työskentelevälle. Lavarunoilija Laura Eklund Nhagalle spoken word on keino aktivismiin.
Karoliina Niskanen eli rap-artisti Pyhä Lehmä ohjeisti räpin kirjoittamiseen. Tässä oleellisimmat säännöt: