Stoorikori
22.7.2025
|
Emmi Ahokas

Alla saman auringon

aurinko
Takkuinen tukka ja sumeat silmät. Kello ei herättänyt tyttöä tällä kertaa. Katsoo puhelinta ja tajuaa, että on nukkunut pahasti yli herätyksen. Silti aamuauringon sijasta ulkona on pimeää ja ihokarvat nousevat pystyyn. Ottaa kaapista aamutakin ja siemaisee jo lämmennyttä vettä yöpöydällä olevasta lasista. Katsoo itseään peilistä ja laskee kasvot kämmenille. Harjaa hennosti takut pois hiuksista ja poistuu huoneestaan. Huomaa työhuoneen raolla olevasta ovesta isän tekevän etätöitä. Tyttö kertoo nukkuneensa yli herätyksen ja pyytää kyytiä kouluun. Isä suostuu, koska etäkokous alkaisi vasta kahden tunnin kuluttua. Tyttö pesee hampaat ja vaihtaa vaatteet. Laittaa hieman meikkiä naamaan. Ottaa aamupalan mukaan matkalle. Suomen talvipakkanen puraisee poskia ja nenänpäätä, mutta autossa lämmitys on nostettu korkealle. Katsoo ulos ikkunasta. Satunnaisia koiranulkoiluttajia ja lumiauroja. Valkeita lumihiutaleita leijailee maahan hiljalleen. Piirtää sydämen auton huurtuneeseen ikkunaan. Ehtii kouluun ja tavoittaa ystävänsä katseen ja hymyn ovilla.
Koulun loputtua tiet erkanevat ja tyttö astuu bussiin. Lumihanget ovat korkeat eikä niitä ole ehditty aurata. Varpaat ovat jäässä. Lämpimässä kodissa tuttu tuoksu kantautuu nenään heti ovella. Äiti on laittanut tytön lempiruokaa. Perhe syö yhdessä pöydän ääressä käyden läpi päivän menot ja mietteet. Isän kokous meni hyvin ja äidillä ei ollut työpäivässä erityisempää kerrottavaa. Tyttö kiittää ruoasta ja menee huoneeseensa tekemään kotitehtäviä. Onneksi vain kaksi tehtävää matematiikasta ja yksi biologiasta. Äidinkielessä tulisi kirjoittaa runo huomiselle. Tyttö sytyttää kynttilän ja ryhtyy tekemään tehtäviä. Tunti vierähtää niitä tehdessä. Tyytyväisenä menee suihkuun oikein pitkäksi aikaa. Isä muistuttaa sähkön olevan kallista. Suihkunraikkaana laittaa mukavan yöasun päälle ja kuuntelee musiikkia kuulokkeista samalla kun laittaa kasvoille ihonhoitotuotteita. Kappale keskeytyy kun ystävä soittaa. Puhelu venyy yömyöhään. Unirytmi aivan sekaisin. Täytyisi saada ote elämästä. Hampaat pestyään painuu lämpimän peiton alle ja huokaisee. Kyllä aamu minullekin valkenee.
Takkuinen tukka ja sumeat silmät. Kello jotakin kuuden pintaan. Pikkuveli riuhtoo tyttöä ylös. Pikkuveli on jostain syystä poissa tolaltaan. Tytölle selviää, että äiti on lähtenyt jonnekin ja lapsilla on nälkä. Vetää päälle kauluksesta revenneen kevyen mekon, haroo hiuksiaan ja menee keittiöön. Ainekset puuroon ovat melkein loppuneet. Miettii pitäisikö säästää illemmalle vai syödä nyt, mutta sisarukset itkevät hameenhelmassa nälkäisenä. Päättää keittää puuron ja saa itse vain pienen annoksen. Tärkeintä on, että muut saavat syödäkseen, kyllä hän pärjää. Istuutuu patjalle pikkusiskon viereen ja huokaisee. Katsoo taulua, jossa isä pitelee tytön päätä lähellä omaansa ja hymyilee leveästi. Isän kuolemasta tulee pian neljä vuotta. Ei mitään uutta tietoa, mutta epäillään ryöstöä ja henkirikosta. Isän kuoleman jälkeen äiti on ollut poissa tolaltaan. Tyttö ei ole myöskään isän kuoleman jälkeen päässyt kouluun. Perheen talous nojautui isän tuloihin. Tyttöä kiinnostaisi oppia monia asioita. Hän kirjoittaa omia tekstejä kun ajatukset harhailevat väärille teille. Ruokaa on vähän. Juuri ja juuri pitämään hengissä. Äiti yrittää selvitä lasten kanssa ja usein tyttö auttaa siinä roolissa. Äiti ei avaudu, vaan poistuu kun elämä käy sietämättömäksi. Tyttö unelmoi pääsevänsä jonnekin, edes hetkeksi.
Äiti tulee kotiin vasta illan hämärtyessä. Sudanissa aurinko polttelee yöhön asti. Tyttö ottaa äidin vastaan lapsien kanssa. Äiti ei katso edes tyttöä silmiin. Kysyy ovatko he syöneet jo ruokaa. Tyttö vastaa kieltävästi ja äiti hymähtää ja suuntaa keittiöön. Kaivaa kaappeja, mutta ei löydä mitään. Puoli purkkia riisiä ja kuivaa leipää eiliseltä. Sillä täytyy pärjätä, ei ole muuta vaihtoehtoa. Istuutuvat lattialle ja hiljentyvät yhdessä rukoukseen. Tyttö nostaa katseen ennen muita ja huomaa kyyneleen vierähtävän äidin poskella. Lapset saivat syödäkseen. Äiti ja tyttö ei niinkään. Katsoo itseään peilistä ja yrittää epätoivoisesti selvittää takkuja kammalla. Kampa tarttuu hiuksiin ja tyttö riuhtaisee sen irti ja romahtaa maahan itkien. Pikkuveli tulee halaamaan tyttöä ja tyttö vastaa haliin. Tyttö ymmärtää pystyvänsä luomaan esikuvan sisaruksilleen. Pesee kasvot ulkona vadin äärellä. Äiti tiuskaisee puhtaan veden tuhlaamisesta. Tyttö laittaa lakanan avoimen ikkunan eteen estämään hyttysten pääsyä sisälle. Asettuu patjalle selkä muihin päin ja huokaisee. Ei tiedä onko huomenna riittävästi ruokaa takaamaan hänen ja muiden hengissäpysymisen. Luottaa silti. Kyllä aamu minullekin valkenee.
← Takaisin
seuraa meitä