Stoorikori
6.6.2024
|
Olivia 13v ja Eveliina 14v

Jälki-istunto

kansikuva

Olivia ja Eveliina kirjoittivat fanifiktiota Karen M. McManuksen nuortenromaanista Yksi meistä valehtelee (WSOY 2018). Fanifiktio on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty esimerkiksi kirjaa tai sarjakuvaa.

Lukemo järjesti Nuorten oma ääni -kampanjan 11.3.-28.4.2024. Lukufiilis toimi kampanjassa yhteistyökumppanina. Olivian ja Eveliinan teksti oli mukana kilpailussa. Lue lisää Lukemon Nuorten oma ääni -sivusta täältä

Koulun keltainen seinä hohtaa, kun auringon säteet hivelevät sen rosoista pintaa. Nojaan koulun seinään ja katselen kuinka ykkösluokkalaiset juoruilevat  muutaman metrin päässä minusta. Odotan, että Maeve tulisi pian hakemaan minua. Kylmä tuuli puhaltaa naamalleni, ja se saa kylmätväreet käsivarsilleni. 

Otan puhelimeni taskusta ja tekstaan Maevelle. “Missä olet? Täällä jäätyy!! xx” Maeve lukee viestin heti ja alkaa kirjoittamaan. “Joo joo, tulossa!! Nähdään pian! xxx” Luen viestin ja suljen puhelimeni. Koululla on oudon hiljaista. Ykkösluokkalaiset ovat kadonneet ja linnut ovat lopettaneet laulunsa, tuntuu siltä kuin olisin ainoa elossa oleva.  

Vihdoin Maeve saapuu parkkipaikalle ja kävelee luokseni vilkuttaen oikeaa kättään minulle. Maeve seisahtaa eteeni ja katselee tahraa kermanvärisessä paidassani. “Missä sinä olet pyörinyt?” Maeve naurahtaa ja osoittaa tahraa paitani reunassa. En ollut huomannut sitä aiemmin, toivottavasti kukaan muukaan ei ollut huomannut sitä. “Se tuli varmaan tästä koulun seinästä”, sanon ärtyneesti osoittaen koulun likaista seinää. Ennen kuin Maeve ehtii vastata, puhelimeni piippaa. Otan puhelimeni taskusta ja katson viestiä pitkään. “No mitä siinä lukee?” Maeve riistää puhelimeni kädestäni ja lukee viestin. Hetken päästä hän ojentaa puhelimen takaisin minulle ja tuijottaa minua pitkään. “Onnea vain. Soita, kun tulen hakemaan sinut”, Maeve huikkaa ja häipyy jättäen minut yksin. 

Saavun luokan ovelle ja toivon, etten olisi ainoa jälki-istunnossa. Avaan oven ja onnekseni huomaan, että luokassa on muitakin samalta lukuvuodelta. Istun vapaalle paikalle ja odotan, että opettaja saapuu luokkaan. Katselen hermostuneesti ympärilleni tietämättömänä siitä mitä pitäisi odottaa. 

Sydämeni alkaa sykkimään nopeammi, kun opettaja astuu luokkaan. 

← Takaisin
seuraa meitä