Kupillinen pessimismiä

pettymys seuraa yllätystä

mikään ei ole yhtä hyvää toisella kertaa

nostalgia on menneisyydessä syystä

mikään ei aloita aamua

kuin kupillinen pessimismiä

hunaja houkuttaa

mutta mehiläiset kuolevat 

ennen pitkää sukupuuttoon

Hyvästit

ystävyyssuhteiden yhtäkkiset ja syyttömät loppumiset

miten jatkaa

ottaa uudelleen yhteyttä

mä tunnen sut mut samaan aikaan en ollenkaan

mun vanhemmat kyselee susta

ne ei tiedä et mäkään en tiedä

meil ei ollu ees jäähyvästejä

koska se ei oikeestaan loppunut

se on vaan määrittelemättömällä tauolla

ikuisesti?

voisin laittaa sulle viestiä

mut toisaalta et säkään oo laittanu mulle

onko kaks vuotta liian pitkä aika

miten kauan ennen kun ylitetään se ylitsepääsemättömän rajan joka tulee vastaan

onko sellasta olemassa

se tuntuu siltä

mietiksä ikinä mua?

600 metriä välissä

tuntuu yhtäkkiä 6000

toivon sulle kaikkea hyvää.

← Takaisin