Miksi kirjoja käännetään suomeksi?

Maailma on täynnä upeita, arvokkaita ja ajatuksia herättäviä kirjoja. Vaikka suurinta osaa näistä kirjoista ei koskaan ehditä kääntämään suomenkielisiksi, on arvokasta, että joitakin teoksia valitaan suomennettaviksi. Suomen kieli on pieni kieli, ja sen puhujia ei ole maailmassa paljoa. Siksi suomenkielinen käännöskirjallisuus on erityisen arvokasta: se mahdollistaa sen, että myös ulkomaisia kirjoja voidaan lukea Suomessa. Käännökset mahdollistavat sen, että maailman kulttuurivirtaukset ulottuvat myös Suomeen.

Aiemmin kirjojen kääntäminen oli monelle suomalaiselle ainoa tapa päästä ulkomaisen kirjallisuuden äärelle, nykyään lähes jokainen suomalainen osaa englantia. Etenkin nuorten englannin taito on niin vahva, että englanninkielisten kirjojen lukeminen on täysin luontevaa, mahdollisesti jopa mieluisampaa kuin suomenkielisten kirjojen lukeminen. Vaikka kirjoja voi lukea muillakin kielillä kuin omalla äidinkielellään – itsekin luen usein englanniksi – on suomentaminen silti äärimmäisen arvokas kulttuuriteko. Englanninkielisten kirjojen suosio muuttaa kuitenkin väistämättä myös kustannusalan suhtautumista siihen, kannattaako kirjoja kääntää.

Kun nykyään käy kirjakaupoissa, on nähtävissä, että elämme jonkinlaisessa murrosvaiheessa siinä, mitä tulee kirjojen kääntämiseen ja markkinointiin: englanninkieliset kirjat ovat usein kaupoissa näkyvästi esillä ja niille on varattu useita hyllyjä. Suomenkielisiä käännöskirjoja tietysti löytyy, mutta usein englanninkieliset teokset on aseteltu kirjakaupoissa kaikkein näkyvimmille paikoille.

Syytä englanninkielisten kirjojen suosiolle Suomessa, voi etsiä ainakin kirjasomen suosiosta. Kirjakauppojen englanninkielisten hyllyjen päällä usein lukee: “TikTok Made Me Buy It”. Sosiaalinen media vaikuttaa vahvasti kirjojen myyntiin ja näin ollen myös siihen, mitä kirjoja suomennetaan. Usein käy niin, että tietyt kirjat, kirjailijat tai genret alkavat trendaamaan sosiaalisessa mediassa, ja ennen kuin kirjoja ehditään kääntää, niille olisi jo kysyntää Suomessa. Tällöin voi olla kannattavaa, että alkuperäistä englanninkielistä teosta myydään Suomessa myös sellaisenaan ennen sen suomennosta.

Suositut uutuudet, joiden tiedetään varmasti menevän kaupaksi maailmanlaajuisesti, voidaan suomentaa ja julkaista samaan aikaan, kuin ne julkaistaan alkuperäiskielellä. Esimerkiksi Suzanne Collinsin huippusuositun Nälkäpeli-sarjan uusimmasta osasta Elonkorjuun sarastuksesta (suom. Helene Bützow; Einari Aaltonen, WSOY, 2025) julkaistiin suomenkielinen käännös samaan aikaan, kun alkuperäisteos ilmestyi. Kirjasomessa on kuitenkin ilahduttavan arvaamatonta, joten kirjoista saattaa tulla hyvin suosittuja joskus vain sattuman kautta. Voikin olla hankala määritellä ja etenkin ennakoida, milloin kirjan suomentaminen on taloudellisesti kannattavaa. Kirja-ala on täynnä yllätyksiä. Kääntäminen on kuitenkin aina kulttuuriteko, ja kääntäjien työ äärimmäisen arvokasta.

Kääntäminen tukee sitä, että suomen kieli pysyy jatkossakin elinvoimaisena. Vaikka suurin osa kansasta osaakin englantia, ei silti ole pahitteeksi lukea kirjoja suomeksi. Lukeminen vahvistaa kielen ymmärrystä. Nyky-suomi on täynnä anglismeja, ja siksi on erityisen arvokasta, että meillä on laadukasta suomenkielistä kirjallisuutta, joka pitää standardeja kielellemme riittävän korkealla.

Kirjasomea seuraamalla saattaisi luulla, että kaikki merkittävä ulkomainen nykykirjallisuus on lähes yksinomaan englanninkielistä, näin ei ole. Tärkeää ja laadukasta kirjallisuutta julkaistaan kaikilla kielillä. On tärkeää, että kirjoja eri kielistä suomennetaan. Tämä mahdollistaa sen, että kirjallisuus tavoittaa myös suomalaiset. Kirjojen kääntäminen on siksi tärkeää. Käännöskirjallisuus pitää suomen kielen elävänä osana maailmaa ja sen kirjallisia virtauksia.

Kirjoittaja on Lukufiiliksen toimituskuntalainen. Jutun on mahdollsitanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto.