10 vinkkiä kritiikin kirjoittamiseen

Kirjallisuuskriitikko lukee ja arvioi kirjoja. Hän voi työskennellä niin laajalevikkiselle päivälehdelle kuin pienen yleisön kulttuurilehdellekin. Mutta miten kritiikkiä kirjoitetaan? Mitkä ovat kriitikon tärkeimmät työkalut?

1. Lue! Lukutaito on kriitikon tärkein työkalu. Lue kaikkea, lue paljon: romaaneja, runoja, autolehtiä, urheilukolumneja. Kriitikon täytyy ymmärtää kieltä, kerrontaa ja erilaisten tekstien tarkoitusperiä. Noitakoulusta kertovan fantasiakirjan on tarkoitus viihdyttää lukijaa eri tavalla kuin naisten asemaa 1800-luvun Suomessa käsittelevän näytelmän, ja molemmat eroavat hiihtokisan analyysistä ja autoarvostelusta. Kaikkia näitä lukemalla opit kielestä, tekstityypeistä ja siitä, millaisista kirjoista tai kirjoitustyyleistä itse pidät ja et pidä.
2. Kirjoita! Kirjoita mitä tahansa: runoja, fanifiktiota, urheilupäiväkirjaa, esikoisromaanisi. Lukemisen lisäksi kriitikon pitää osata kirjoittaa. Opettele kuuntelemaan kieltä: laulaako se kuin kalevalainen runokertomus, poukkoileeko kuin hassu pikku loru? Tuntuuko tekstin lukeminen tylsältä ja kankealta kuin loppumaton, töyssyinen automatka, vai onko meno sulavaa kuin vilkasliikkeisellä purolla? 
3.  Pyydä palautetta teksteistäsi luotettavilta ihmisiltä. Kuuntele palautetta, mutta älä liikaa. Kokeilemalla opit, mitä teksteissäsi on hyvää. Osallistu kirjoituskilpailuihin ja kirjoitusryhmiin. Pistä kavereiden kanssa pystyyn räppiporukka, näytelmäkerho tai vaikka matikkaklubi. Kaikki yhdessä ajattelu ja tekeminen on arvokasta.
4.  Mieti, mistä pidät ja et pidä kirjoissa ja teksteissä, jotka olet lukenut. Opettele perustelemaan väitteesi. Kriitikolla täytyy olla näkemys ja näkemykselle perustelu: arvioihan hän kirjailijan ammattitaidon tuloksia. Ei riitä julistaa: ”Tämä kirja on hirveä!”, vaan väite täytyy perustella: ”Tämä kirja on hirveä, koska…!” 
5. Opiskele ja opettele kirjallisuutta ja sen historiaa. Mikä on OuLiPo? Miksi Platon halusi kieltää runouden? Mikä on epäluotettava kertoja? Hyvä kriitikko ymmärtää, kuinka hänen arvioimansa kirja sijoittuu kirjallisuuteen ja kertoo siitä lukijalle.
6. Kirjoita suoraan! Sano mitä mieltä olet, älä pelkää. Mene kritiikissäsi suoraan asiaan. Kirjoita seikoista, jotka ovat mielestäsi tärkeitä. Parhaat kriitikot nostavat teoksista esiin piirteitä, joita muut eivät vielä ole tullut ajatelleeksi.  
7. Kunnioita kirjailijaa, mutta älä liikaa! Muista, että kirjailija on ihminen, joka on tehnyt kirjaansa monen vuoden ajan. Älä kuitenkaan pelkää kirjailijan pahaa mieltä liikaa. Jos et pidä kirjasta, sano se – mutta muista perustella väitteesi! 
8. Älä lannistu oudosta palautteesta tai muiden kriittisistä näkemyksistä. Kritiikin kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, mutta siinä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten ajatusten, tunteiden ja mielipiteiden kanssa. Kritiikki on puhetta ja kirjoitusta taiteesta, ei kilpailu, jossa paras mielipide voittaa. Erimielisyys on merkki siitä, että keskustelu on elossa. 
9. Vältä ylimalkaista lässytystä: ”ihan kiva” joutaa roskakoriin. Kuvaile kirjaa tarkasti ja terävästi, esitä siitä rohkeita väitteitä. Ei haittaa, jos myöhemmin paljastuu, että olit väärässä. Kaikki kriitikot ovat joskus.
10. Elä! Kulje rohkeasti kohti maailmaa. Opiskele, urheile, sekoile. Kirjallisuuden asiantuntijana kriitikko on myös ilojen ja surujen, rakkauden ja riipivän menetyksen asiantuntija. Kokemuksesi maailmassa opettavat sinulle kirjoista ja kirjoittamisesta kaiken tarvittavan

Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko, joka on kirjoittanut arvosteluja muun muassa kirjallisuuslehti Nuoreen Voimaan.