Lukufiiliksen alkuvuoden 2023 teemana oli Ennakkoluulot. Pääkirjoituksessa kirjailija Ansu Kivekäs avaa kohtaamiaan ennakkoluuloja kirjaa tehdessä:
”En ollut ainoa ennakkoluuloinen. Porukan entinen pääjehu ei halunnut istua edes samaan pöytään, hän ei aluksi uskonut koko kirjahankkeeseen.”
Lue koko juttu tästä.
Lukufiiliksen toimituskuntalainen Hanna Koskinen kirjoitti jutun lukemisen ennakkoluuloista. Millaisia ennakkoluuloja nuorilla on lukemista kohtaan?
”Torkkelin kuvataidelukion ensimmäisen vuoden opiskelija Alma koki itse ennakkoluuloja ennen kuin pääsi lukemisen makuun. “Lukeminen tuntui ajanhukalta, ja kun koulussa pakotettiin lukemaan, se tuntui epäreilulta”, Alma kertoo. “Miksi meidät pakotetaan johonkin, mitä ei halua tehdä? Teki mieli heittää kirja nurkkaan ja luovuttaa.”
Lue koko juttu tästä.
Angie Thomas, Betoniruusu, (suom. Terhi Kuusisto), Otava, 2021
Betoniruusu sijoittuu 1990-luvun Yhdysvaltoihin ja kertoo 17-vuotiaasta Maverickistä. Maverick elää suhteellisen huoletonta elämää. Hänellä on ystäviä, suojelevainen serkku, rakastava äiti, hallinnassa oleva suhde King Lord -jengiin, pieni tuottava sivubisnes myyden kamaa sekä tyttöystävä, johon hän on älyttömän rakastunut.
Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Maverick saa isyystestistä kuulla, että hänen yhden yön säätönsä kolmekuinen poikalapsi on myös hänen lapsensa. Yhtäkkiä koulunkäynnin lisäksi hänen tulee hoitaa pientä lasta ja hankkia rahaa – laillisesti. Myös ihmiset hänen ympärillään suhtautuvat häneen erilailla kuin ennen.
Tarinassa Maverick kamppailee velvollisuuden, vastuun, surun ja rakkauden tunteiden myräkässä ja yrittää löytää itselleen oikeaa tapaa elää. Häneen kohdistuu paljon odotuksia ja myös ennakkoluuloja, ja tarinassa käsitelläänkin esimerkiksi mustien miesten tunteisiin liittyvää leimaa. Kirjassa on hyvin esitetty millaiset tunteet ja elämäntilanteet saattavat ajaa väkivallan ja huumeiden myymisen tielle, mutta toisaalta myös vahvuutta, jonka avulla voi löytää muita reittejä. Myös kirjassa näkyvä mustien miesten voimakas isänrakkaus on jotakin sellaista, mitä ei ihan joka päivä nää edustettuna kirjallisuudessa.
Leah Johnson, Jos vain kruunun saisin, (suom. Leena Ojalatva) Karisto, 2021
Jos vain kruunun saisin on vauhdikas lukiolaisdraama yhdysvaltalaiselta Leah Johnsonilta. Teos kertoo Liz-nimisestä Campbellissa asuvasta tytöstä, jolla on suuret haaveet tulevaisuutta ajatellen.
Romaanin alussa selviää, että yliopisto, jonne Liz on havitellut ei myönnäkään hänelle odotettua stipendiä. Liz lähtee ystäviensä tuella tavoittelemaan tanssiaiskuningattaren titteliä, yliopistomaksut mielessään. Koulun päättäjäistanssien kuninkaalle ja kuningattarelle maksetaan sievoinen summa rahaa. Yleensä voittajiksi selviää kuitenkin vain koulun suosituimmat ja rikkaimmat oppilaat.
Cambpellissa koulun päättäjäistanssien kuninkaan ja kuningattaren valinta on perinteitä kunnioittava, tärkeä ja pitkä prosessi. Lizin ilmoittauduttua ehdolle, hänen täytyy murtaa monia näistä perinteistä. Lizin perheellä ei ole paljoa rahaa, jota tarvitaankin hienojen asujen ostamiseen ja illallisten kustannuksiin. Campelissa ei myöskään asu paljon mustia ja Liziin kohdistuu paljon ennakkoluuloja myös sen vuoksi.
Aiden Thomas, Hautausmaan pojat, (suom. Inka Parpola) Karisto, 2021
Aiden Thomasin Hautausmaan pojat sijoittuu Yhdysvaltojen latinalaiseen yhteisöön ja kirjaimellisesti hautausmaalle, jossa asuu brujxien yhteisö. Brujxit ovat ihmisiä, joilla on erityinen yhteys Rouva Kuolemaan ja pystyvät siksi parantamaan ihmisiä ja näkemään henkiä. Yadriel on 16-vuotias transpoika, jonka ei ole annettu suorittaa kaikille brujxeille kuuluvaa rituaalia, jonka avulla hän saisi erityiset voimat haltuunsa. Hän kohtaa yhteisönsä sisällä paljon ymmärrystä, mutta myös ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja transfobiaa.
Yadriel on kuitenkin neuvokas ja päättää serkkunsa avustuksella suorittaa rituaalin ilman yhteisönsä apua. Näin hän haluaa todistaa kaikille olevansa oikea brujo. Samana yönä kun Yadriel suorittaa rituaalinsa, yksi yhteisön jäsenistä kuolee mystisesti ja Yadriel törmää Julianiin, nuoreen ja kiinnostavaan henkeen, joka on myös juuri kuollut epätavallisella tavalla. Yadriel ja Julian alkavat selvittää molempia murhia ja lukija pääsee seuraamaan Yadrielin ja Julianin tutustumista jännittävän selvitystyön ohella.
Nicola Yoon, Aurinko on tähti, (suom. Helene Bützow) Tammi, 2019
Aurinko on tähti on rakkausromaani, joka sijoittuu Yhdysvaltoihin. Natashan perhe on juuri saanut karkotuspäätöksen Jamaikalle ja Natasha käyttää viimeisen päivänsä Yhdysvalloissa yrittäen estää perheensä karkotuksen. Kesken kaiken hän törmää Danieliin, runopoikaan, joka uskoo, että heidät on tuotu yhteen kohtalon toimesta.
Kirja kuvaa Natashan ja Danielin yhteistä päivää vuorotellen molempien näkökulmasta ja heidän tarinansa saa hätkähdyttävän hellyyttäviä käänteitä ja kutkuttavan kiihkeitä tuokioita. Hempeilyn lisäksi kirjassa kuvataan aitoja haasteita, joiden kanssa nuoret kamppailevat. Eri taustoista tulevien nuorten perheet suhtautuvat heidän rakkauteensa hieman epäillen ja ihastusta varjostaa myös Natashan perheen karkotuspäätös.
Laura Eklund Nhaga, Demi & Ace, WSOY, 2022
Demi & Ace on Laura Eklund Nhagan luoma sarja lyhyitä äänikirjoja. Teokset ovat noin 15 minuutin mittaisia ja kertovat parhaista ystävistä Demistä ja Acesta. Demi ja Ace on parikymppisiä nuoria, jotka kirjasarjan aikana pohtivat paljon omaa seksuaalisuuttaan ja identiteettiään. Ace identifioituu aromanttiseksi ja aseksuaaliksi ja Demi taas
demiromanttiseksi demiseksuaaliksi. Puolet kirjoista on kerrottu Acen näkökulmasta ja puolet Demin.
Ensimmäisessä kirjassa kertojana toimii Ace, joka on viihdyttävä ja oivaltava hahmo. Demin näkökulmasta kerrottu toinen osa oli jopa aika informatiivinen, mutta hänenkin elämäänsä avataan syvemmin muissa osissa. Lyhyissä äänikirjoissa rikotaan ennakkoluuloja eri seksuaalisten suuntautumisten ympäriltä ja miten eri ihmiset näkevät parisuhteet sekä rakkauden. Sarjaa pääsee äänikirjojen lisäksi myös jatkamaan lisää Instagramin ja Youtube puolella.
Emiko Jean, Tokion prinsessa, (suom. Susanna Sjöman) Otava, 2021
Tokion prinsessa kertoo 18-vuotiaasta lukiolaistytöstä, Izumista. Izumi asuu Yhdysvalloissa yhdessä äitinsä kanssa. Hän ei tunne isäänsä ollenkaan. Yhdessä ystäviensä kanssa selvitystyön aikana tytöille kuitenkin selviää, että Izumin isä on Japanin kruununprinssi ja tuleva keisari, mikä tekee Izumista Japanin prinsessan.
Izumi matkaa Japaniin hetki ennen valmistumistaan oppimaan lisää isästään, perheestään ja prinsessana olosta. Hän opiskelee Tokiossa kieltä ja kulttuuria, ja saa oman kamarineidon sekä komean nuoren henkivartijan, Akion, rinnalleen.
Tokiossa Izumin liikkeitä seurataan tarkasti ja häntä arvostellaan paljon Japanin juorulehdissä. Moni palatsin ulkopuolella ei usko, että Izumista voisi tulla oikea prinsessa, koska hän ei ole kasvanut palatsin oppien mukaisesti. Izumi kuitenkin opiskelee ahkerasti ja luo suhdetta isäänsä sekä muihin nuoriin palatsissa.
Tinashe Williamson, Nuoren antirasistin käsikirja, (Terhi Width) Otava, 2022
Norjalaisen Tinashe Williamsonin kirjoittamassa Nuoren antirasistin käsikirjassa käsitellään rasismia ala- ja yläkouluikäisille sopivalla tavalla. Kirjassa avataan erilaisia käsitteitä selkeästi ja dialogin kautta, hyödyntäen osuvia esimerkkejä. Esimerkiksi seuraavat käsitteet tulevat tutuiksi tämän kirjan mukana: rasismi, stereotypia, ennakkoluulo, monimuotoisuus ja representaatio.
Teos on kirjoitettu Norjan kontekstista, joka kuitenkin monella tapaa sopii ja osuu myös tänne Suomeen. Kirjassa on tietoa, keskustelua, nuorten pohdintoja sekä tehtäviä ja keskustelu-ideoita lukijalle. Teos on selkeästi haluttu kirjoittaa kaikille, jolloin osa tehtävistä on esimerkiksi selkeästi suunnattu henkilöille, jotka eivät itse koe rasismia.
Teoksen avulla halutaan purkaa ennakkoluuloja ja keskustella rasismista sekä stereotypioista. Kirja toimii hyvänä apuna näistä teemoista puhumiseen etenkin nuorille ja keskusteluja voi jatkaa myös aikuisten kanssa.
Jani Toivola, Poika ja hame, Otava, 2021
Poika ja hame kertoo ala-asteikäisestä Roni nimisestä pojasta, joka on paljon enemmän kuin vain ahtaat sukupuolikäsitykset. Hän haluaisi pukea ylleen mekon, tuntea itsensä vapaaksi ja kulkea se päällään kaikkialla. Äiti kuitenkin epäröi ja kieltää sen yleisten normien vuoksi.
Kirjassa käsitellään itsensä löytämistä ja omien mieltymysten esiin tuomista. Toivola käsittelee teoksessa hienosti pelkoa ja jännitystä, joka vallitsee kun näyttää itsensä juuri sellaisena kuin on ja sen jälkeisestä onnea, kun uskaltautuu lopulta olemaan täysin oma itsensä. Vanhemmilla on opitut normit ja pelot, jotka kumpuavat ympäröivästä yhteiskunnasta, mutta niistä voi myös oppia pois.
Kirja on suunnattu lapsille, mutta teoksen teemat koskevat kaikkia ja ovat mukavaa luettavaa myös vanhemmille lukijoille. Roni rikkoo poikiin liitettyjä ennakkoluuloja ja laajentaa ajatusta siitä, mitä jokainen lapsi saa tehdä sukupuoleen katsomatta.
Adile Sevimli ja Oona Pohjolainen – Kärsimyskukkauuteaddiktio, Otava, 2022
Adile Sevimlin ja Oona Pohjolaisen Kärsimyskukkauuteaddiktio on valloittava nuorten aikuisten romaani urbaaneista nykyajan noidista. Kirjassa on sopivassa suhteessa ihmissuhdedraamaa, tunteita ja ajatuksia, vaivatonta LGBTQ+ representaatiota, luontosuhteen merkitystä, ihmisten ja noitien välistä konfliktia sekä tietysti magiaa.
Kärsimyskukkauuteaddiktiossa on kaksi päähenkilöä, Sadin ja Juno, joiden näkökulmasta tarinaa seurataan vuorotellen. Juno on vasta kaupunkiin muuttanut noita, joka on joutunut koko elämänsä ajan torjumaan noituuden elämästään. Sadin taas on paljasjalkainen kaupunkilainen, jolla on aina ollut ympärillään oma noitapiiri ja noitien yhteisö. Vaikka Sadin suhtautuu Junoon alussa epäilevästi, tutustuttaa hän Junon omaan noitapiiriinsä ja kaupungin salaiseen noitayhteisöön.
Noidat asuvat ihmisten keskuudessa, mutta ihmisillä on paljon ennakkoluuloja noituutta kohtaan, eivätkä he kunnioita noitien tarpeita. Noidat ammentavat voimansa elävästä luonnosta ja tahti, jolla ihmiset hävittävät luontoa kaupungista, on suuri kriisi noitien keskuudessa. Myös valkoisen magian noidilla on omat ennakkoluulonsa mustaa magiaa kohtaan, ja tästä syntyykin useampi kamppailu noitien keskuudessa.
Kashmeera Lokuge ja Hyppe Salmi – Ilmatilaa, Tammi, 2021
Kashmeera Lokugen ja Hyppe Salmin yhdessä kirjoittama romaani, Ilmatilaa, kertoo Shehanista, Suomessa asuvasta ruskeasta nuoresta naisesta, jonka elämä on hankalaa. Shehani on masentunut, ahdistunut ja jumissa. Hän haluaisi hyvän työpaikan, ihanan poikaystävän ja ajan psykologille. Kuitenkaan nimen, eksotisoivien tai muuten vain
pettymyksiksi paljastuvien tinderdeittien ja hankalan systeemin vuoksi, mitään näistä ei näytä tippuvan. Kirja on rankka, mutta samaistuttava, aito ja rehellinen.
Kirjassa käsitellään rasismia, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia sekä sitä mitä ennakkoluuloja yhteiskunnalla on näihin teemoihin liittyen. Vaikka kirja onkin suurelta osalta rankka käsitellään siinä myös hyviä asioita, tärkeitä ystävyyssuhteita ja päähenkilön kasvua sekä vahvuutta.
Tomi Adeyemi – Veren ja luun lapset, (suom. Outi Järvinen) Otava, 2019
Nuorille aikuisille suunnatun fantasiatrilogian ykkösosa sisältää taikaa, seikkailua, rakkautta ja länsiafrikkalaista mytologiaa. Kirja sijoittuu kuvitteelliseen Orishan valtakuntaan, josta magia on karkotettu ja kaikki sitä harjoittaneet “majit” on surmattu. Tarinassa Zelie, nuori tuleva maji, törmää verivihollisena pitämäänsä prinsessaan torin kaaoksessa. Kohtaaminen sysää heidät vaaralliselle matkalle, päämääränä palauttaa magia maan päälle. Kaikki ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Matkan aikana nuoret pohtivat omaa paikkaansa maailmassa ja etsivät totuutta oikeasta ja väärästä.
Majien ei enää anneta harjoittaa magiaa ja kaikkia, joilta löytyy vähänkään piileviä kykyjä, pidetään uhkana Orishan valtakunnalle. Kirjassa käsitellään myös eroja ihonvärin mukaan ja he joilla on vaaleampi ruskea iho kuuluvat kuninkaallisiin. Nuoret kuitenkin rikkovat ennakkoluuloja pitkin kirjaa ja kasvavat tarinan mukana.