Ilmiöt
14.5.2021
|
Otto Rantanen

LANU!-festareiden lauantaissa maailmojen rakentamista ja lukiolaisten spoken wordia

Kylässä kuvittajan luona | Kaisa Ranta & Elina Rouhiainen

Valkeantuoja kansikuva

Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuusfestivaali LANU!:n kolmannen ohjelmantäyteisen päivän avasi Kaisa Rannan ja Elina Rouhiaisen keskustelu. Elina Rouhiainen saapui vieraaksi hänen Valkeantuoja-kirjansa kuvittajan, Kaisa Rannan, luokse. Rennossa keskustelussa Rouhiainen kyseli Rannan historiasta kuvittajana.

Valkeantuoja (Minerva, 2021) oli saatu valmiiksi jo vuoden 2020 kesän lopulla, mutta julkaistiin alkuvuodesta 2021. Kuvittaja Ranta kertoi että tuntui hyvältä saada ensimmäinen itse kuvitettu kirja fyysisenä käteen, vaikka työn tulosta ei päässytkään aikataulujen takia ihailemaan heti sen tekemisen jälkeen.

Kirjan työstäminen oli perinteisiin teoksiin nähden hieman nurinkurinen prosessi. Tavallisesti kirjailija kirjoittaa tekstin, jonka pohjalta kuvittaja piirtää kuvat. Valkeantuojissa tehtiin toisin päin. Videolla Ranta kertoo, että hänen yleensä karsastamansa homma — hahmojen ja paikkojen nimien keksiminen — hoitui tällä kertaa yllättävän vaivattomasti.

Videolla nähtiin myös Rannan kuvituksia ja päästiin kurkistamaan työkaluihin, joita hän käyttää.

Fantasian monet maailmat | Briitta Hepo-oja & Joonas Riekkola

Briitta Hepo-oja
Briitta Hepo-oja. Kuva Sampo Korhonen 2019.

 

Fantasiakirjoja lukiessa pääsee kurkistamaan kirjailijan kuvittelemaan ja keksimään maailmaan. Toisessa ohjelmassa tavattiinkin kaksi fantasiakirjailijaa, jotka valottivat omaa ideointi- ja kirjoittamisprosessiaan. Briitta Hepo-oja on julkaissut kirjan Suomea lohikäärmeille (Otava, 2019) ja sen jatko-osan, Sydämiä seireeneille (Otava, 2020). Joonas Riekkolalta on ilmestynyt Silkkomaahan kadonneet (Karisto, 2021).

Hepo-ojan kirjoissa on lohikäärmeitä ja ne sijoittuvat Suomeen, jossa historia on kulkenut hieman eri raiteita kuin oikeassa Suomessa. Maa on kuningaskunta, ja Pohjanmaalla on itsehallinto. Riekkolan teoksessa eletään tulevaisuuden Suomessa, jota on ravistellut ympäristökatastrofi.

Miten tällaiset maailmat sitten pälkähtävät kirjailijoiden päähän? Videolla kumpikin sanoo, ettei tiettyä hetkeä voi osoittaa. Joskus vanhat novellit tai muut kirjoitukset yhdistyvät päässä, joskus muutama ranskalaiseen viivaan ikuistettu idea muovautuu ajan kuluessa kokonaiseksi maailmaksi. Hepo-oja kertoo piirtelevänsä suunnitteluvaiheessa karttoja ja tekevänsä hahmoilleen sukupuita. Hänen kirjansa kansilehdillä on kartta, jossa maan uuteen uskoon muokatut sisärajat näkyvät. Vaikka sukupuiden hahmoja ei käyttäisi, voi menneisiin elämiin viitata tekstissä. Näin saa maailmalle syvyyttä. Molemmat kirjailijat myös kertovat käyttävänsä toisinaan Pinterestiä. Sieltä kerätyillä teemoilla voi hahmotella maailmansa visuaalista puolta.

Molemmat kirjailijat kehottavat scifi- tai fantasiamaailmaansa rakentavia kirjoittajia lukemaan laajasti, mutta myös katsomaan elokuvia ja sarjoja. Riekkola haki inspiraatiota kirjaansa Mad Max -elokuvista, mutta myös Fallout-pelin post-apokalyptisesta maailmasta. Hän ihailee J.R.R. Tolkienin Keskimaata, johon Taru sormusten herrasta -kirjat ja Hobitti sijoittuvat, mutta muistuttaa ettei kannata kopioida liikaa esimerkiksi Tolkienia. Kannattaa myös välttää maailman sisäisiä ristiriitoja.

Lue Briitta Hepo-ojan Lukufiiliksen haastattelu.

KirjaKallion ohjelma

Kirjakallio

Kuva: Erika Vik

 

Lauantaina nähtiin myös KirjaKallion tekemä ohjelma. KirjaKallio on Kallion ilmaisutaidon lukion kirjallisuushanke, jossa yhdistyvät erilaiset kirjoittamisen muodot sekä puheilmaisu. Spoken word on kasvattanut viime aikoina suosiotaan nuorten keskuudessa ja ilmiö  voimistunee, kun kulttuuritapahtumia on turvallista järjestää ja viimeisetkin rajoitukset on poistettu. LANU!-festivaaleilla spoken wordista ja runonlausunnasta saatiin kuitenkin nauttia vielä Youtuben välityksellä.

Kallion lukion opiskelija Ansa Kurola lausui vaikuttavan sukupuolisuus-aiheisen tekstinsä, jossa tehtiin muun muassa tällaisia havaintoja binäärisestä maailmankatsomuksesta:

“Sun kuvaamana/ mun muotokuva on ylivalottunu/ liian kapeasti rajattu/ Ei tarvi katseella hieroa/ suolaa haavoihin/ mä hukun tähän binääriseen mereen muutenkin”

Kaikki ohjelmat on nähtävissä Youtubesta Lanufestarit-kanavalla toukokuun loppuun saakka.

Juttu on toteutettu Otavan Kirjasäätiön tuella.

← Takaisin
seuraa meitä