Aikuisuuden kynnyksellä olevilla nuorilla on riski tippua lukuharrastuksensa kanssa kirjallisuusgenrejen väliseen rotkoon. Nuortenkirjallisuus ei enää tarjoa riittävän samaistuttavia tai mielenkiintoisia lukukokemuksia, mutteivät myöskään yli 30-vuotiaille suunnatut Remekset tai Lehtolaiset kutsu pariinsa. Vaikka moni nuori haluaisi lukea enemmän, on silti haastavaa tarttua kirjaan.
Erikoiskirjastonhoitaja ja nuortenkirjailija Sini Helminen tunnistaa ilmiön. Helmisen havaintojen mukaan siirtymäkohdat esimerkiksi lastenkirjoista nuortenkirjoihin ja nuortenkirjoista aikuisille suunnattuihin kirjoihin ovat sellaisia solmukohtia, joissa on usein vaikeaa löytää uutta luettavaa.
”Pitäisi paitsi tutustua uuden ikäkategorian kirjoihin ja siihen mitä on saatavilla, myös uuteen itseensä ja siihen, mitä uusi minä on kiinnostunut lukemaan”, Helminen tiivistää.
Noin 18–30-vuotiaille suunnattu New Adult-kirjallisuus on viime vuosina nostanut suosiotaan kansainvälisellä tasolla. Kirjailijana Helminen on kuitenkin todistanut, kuinka kustannusmaailma suhtautuu genreen penseästi. New Adultia pidetään huonosti myyvänä rakona, minkä vuoksi siihen ei haluta suunnata resursseja. ”Tästä syystä moni nuorille aikuisille suunnattu tai nuoresta aikuisesta kertova tarina suunnataan nuoremmalle yleisölle laskemalla esimerkiksi päähenkilön ikää (mieluiten alle seitsemääntoista) tai kirja jää tyystin julkaisematta”, kertoo Helminen. Ei siis ole ihme, että nuorien aikuisten voi olla hankalaa löytää heille suunnattua luettavaa – sitä ei ole loputtomiin.
Sini Helmisen kirjavinkit aikuistuville nuorille
Jos lukuhalua olisi, mutta tuntuu, ettei keksi mitään kiinnostavaa, Helminen vinkkaa kirjasomesta. Esimerkiksi Instagramin kirjayhteisö Bookstagram ja Tiktokin yhä suomeksi melko pieni kirjatok ovat paikkoja jakaa kirjainnostusta ja löytää uutta luettavaa. Youtuben puolella suomenkielinen kirjatube on melko hiljainen (Sinillä on oma kanava nimeltä For YA), mutta englanninkielisiä vinkkejä riittää.
Entä jos tietää mitä haluaisi lukea, mutta uuvuttavan ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin lukemisen jälkeen vapaa-ajan lukuinto on laimentunut? Helmisen mukaan joskus yksinkertaisesti keventäminen voi auttaa. ”Dostojevskin tiiliskiven sijaan voi valita runoja ja sarjakuvia tai klassikon sijaan taas viihteellisemmän romanssin. Myös tietokirja itselle tärkeästä aiheesta voi olla hyvä tapa päästä takaisin runoratsun selkään. Joskus taas jonkin ihan uudenlaisen ja aiemmasta lukukokemuksesta eroavan kirjan lukeminen voi palauttaa lukuinnon. Äänikirjan kuunteleminen kävelyllä, kuntosalilla tai arkiaskareiden lomassa on myös hyvä tapa palauttaa kirjallisuusharrastusta kiireen keskellä”, hän listaa.
Helminen kertoo itse aikoinaan työskennelleensä lukiossa vähän turhankin kovasti etenkin ylioppilaskirjoituksia varten. Lähtiessään opiskelemaan kirjallisuutta hän huomasi lukemisen muuttuvan helposti pakkopullaksi ja omille vapaavalintaisille kirjoille jäi vähemmän aikaa. Siksi hän muistuttaa, että itselleen on syytä lukijanakin olla armollinen ja hyväksyä, että joskus voi tulla niin sanotusti kuiva kausi, jonka jälkeen löytää kirjallisuuden riemut uudestaan.
Kirjoittaja on ensi keväänä valkolakin päähänsä painava abiturientti, joka itsekin ajoittain kärsii lukuinnon laimentumisesta.