Lukufiiliksen kesän ja alkusyksyn 2025 teema oli Minustako kääntäjä? Pääkirjoituksessa kääntäjä Oona Nyström kertoo, miten päätynyt ammattiinsa ”Haaveilin urasta kirjallisuuden suomentajana, mutta toisaalta huomasin, että ensimmäisellä käännöskurssilla syttynyt palo kääntämistä kohtaan ei riippunut tekstilajista. Myös traktorinkorjausoppaan voi kääntää hyvin tai huonosti. Myös se on luovaa ongelmanratkaisua, jossa kokee onnistumisen iloa siitä, kun on saanut selvitettyä jonkin ruuvin tai mutterin suomenkielisen nimen ja saanut muotoiltua lauseet sujuviksi ja selkeiksi – juuri sellaisiksi kuin kaikkien ohjetekstien pitäisi olla.”

Lue pääkirjoitus täältä.

Lukufiiliksen toimituskuntalainen Natalia Niittymies pohtii esseessään käännöskirjallisuuden merkitystä: ”Suomen kieli on pieni kieli, ja sen puhujia ei ole maailmassa paljoa. Siksi suomenkielinen käännöskirjallisuus on erityisen arvokasta: se mahdollistaa sen, että myös ulkomaisia kirjoja voidaan lukea Suomessa. Käännökset mahdollistavat sen, että maailman kulttuurivirtaukset ulottuvat myös Suomeen.”

Lue essee täältä.

Toimituskuntalainen Frans Ripatti pohti, onko käännöksissä eroja sekä sitä, mikä tekee käännöksestä hyvän. Sen selvittämiseksi hän haastatteli muutamia alan asiantuntijoita. ”Haastattelujeni perusteella tämä tiivistää käytännössä sen, mitä hyvä käännös on. Parhaimmillaan siis tämä näkymättömäksi jäävä luova työ välittää alkuteoksen kokonaisuudessaan lukijalle, huonoimmillaan lukija ei ymmärrä, mitä kirjassa edes yritetään sanoa. Kääntäjät tuovat yhä uusia tarinoita lukijan ulottuville, ja sillä on väliä, tehdäänkö se huolella ja ammattitaidolla.”

Lue koko juttu täältä.

Toimituskuntalainen Hanna Koskinen käsittelee artikkelissaan Harry Potterin suomenkielisiä käännöksiä. ”Harry Potter -sarja teki jotain harvinaista: se yhdisti lukijoita yli ikä- ja aikarajojen. Monelle suomalaiselle lapselle tai nuorelle Potterit olivat ensimmäinen suuri lukukokemus. Ilman toimivaa, rikkaasti käännettyä kieltä se ei olisi ollut mahdollista. Se on yhdistänyt paitsi eri kieliä myös eri sukupolvia. Kääntäminen on ollut saavutettavuuden kannalta tärkeää. Vaikka sarja ei ole suomalainen, se on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista lukukulttuuria.”

Lue koko juttu täältä.