Lukufiiliksen kevään 2023 teemana olivat Äänikirjat. Lukufiilis nosti erilaisia alan asiantuntijoita esiin haastatteluissa. Lukufiiliksen toimituskuntalainen Otto Rantanen kirjoitti jutun Miten äänikirjoja valitaan:
”Vesa Vierikko on juuri sopivan velhomainen satusetä Harry Pottereiden tulkitsijaksi, Olavi Uusivirta rauhallinen ääni rauhattoman Päättymättömän riemun lukijaksi. Antti Holma sai – näin voisi ainakin olettaa – omat faninsa kuuntelemaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa.
Mutta miten juuri oikea äänikirjan lukija valitaan? Lukufiilis kysyi asiaa WSOY:n digisisältöjen tuottaja Liisa Risteltä.”
Lue koko juttu täältä.
Lukufiiliksen toimituskuntalainen Hanna Koskinen kirjoitti jutun Monilla aisteilla lukemista:
”Oletko koskaan lukenut kirjaa ja huomannut monta riviä, jopa monta sivua myöhemmin, ettet muista yhtään, mitä juuri luit? Harhailevatko ajatuksesi? Huomaatko keskittyväsi enemmän vain ympäristön hälyyn? Varmasti monet tietävät tunteen, kun keskittymistä lukemiseen ei vain millään löydy, varsinkin kun luettavana ei ole itse valittu tai erityisen kiinnostavalta vaikuttava kirja. Lukivaikeuksista kärsii jopa yli kymmenen prosenttia suomalaisista, samoin kuin keskittymisvaikeuksista. Ilman näitä haasteitakin välillä voi vain olla vaikeaa syventyä kirjaan.”
Lue koko juttu täältä.
Lukufiiliksen toimituskuntalainen Juulia Makkonen kirjoitti jutun Miten äänikirja syntyy:
”Joku lukee ääneen kokonaisen kirjan, jotta me voisimme kuunnella sen bussissa matkalla kouluun, tiskatessamme tiskejä tai rentoutuessamme kesämökin laiturilla. Mitä vaaditaan, jotta äänikirja on valmis nautittavaksi? Yksi Suomen kuunnelluimmista äänikirjan lukijoista, Krista Putkonen-Örn, kertoi Lukufiilikselle työstään äänikirjan lukijana.”
Lue koko juttu täältä.
Lukufiiliksen toimituskuntalainen Otto Rantanen kirjoitti jutun Kun äänikirjoihin tuli taustamusiikki:
”Äänikirjat ja podcastit ovat alkaneet lähentyä toisiaan. Nopea vilkaisu viime vuosien tietokirjoihin osoittaa, että äänikirjamuotoon tehtyjä teoksia tehdään nyt laajemmalla työkalupakilla, kuin pelkällä yhden lukijan taktiikalla.
Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Katleena Kortesuon Rikospaikkana Vastaamo on kustantaja Tammen tiedotteen mukaan “uudenlainen yhdistelmä perinteistä äänikirjaa ja haastattelumuotoista podcastia”.
Lue koko juttu täältä.
Lukufiiliksen toimituskuntalainen Silja Eskelinen kirjoitti jutun Aarne Linden: ”Otan huomioon ääniä tehdessä sen, mitä hahmoista on kirjassa kerrottu”:
”Äänikirjojen monipuolisuus on lisääntynyt viime vuosina valtavasti, ja nykyään äänikirjoja voidaankin kuunnella melkein mistä tahansa genrestä. Lukufiilis haastatteli Aarne Lindenia, kokenutta äänikirjojen lukijaa, ja kysyi, minkälaisia ratkaisuja äänikirjojen lukijan pitää tehdä riippuen luettavan kirjan genrestä.”
Lue koko juttu täältä.
Lukufiiliksen toimituskuntalainen Maaria Nissinen kirjoitti jutun Kirja kuunneltuna vai painettuna:
”Äänikirjat eivät ole minulle vieraita. Olen vain tottunut kuuntelemaan niitä CD-levyltä. Pienenä saatoin tuntikausia istua huoneessani, kuunnella äänikirjaa ja näperrellä jotain samalla. Kun tarina loppui, kuuntelin viimeisen levyn monta kertaa uudestaan, koska en jaksanut vaihtaa levyä. Nykyään levyä ei tarvitse vaihtaa, vaan äänikirja soi puhelimesta ja jatkuu samasta kohtaa, kun laitat se pauselle. Niinpä päätin testata minkälaista on kuunnella äänikirjoja puhelimesta ja nyt kerron, mitä huomioita olen tehnyt.”
Lue koko juttu täältä.